Suomessa liikkumisen alueelliset erot eivät selity ainoastaan väestörakenteella

20/08/2018 / 0 kommenttia / Tagit : , ,

Tuorein henkilöliikennetutkimus osoittaa, ettei suomalaisten liikkumistavoissa ole tapahtunut suuria muutoksia. Liikkumisen alueelliset erot ovat kuitenkin aiempaa selkeämpiä, ja tutkimuksessa saatiin tarkempaa tietoa erojen taustoista.

Tänä vuonna julkaistussa henkilöliikennetutkimuksessa kartoitettiin jälleen liikkumistapoja, -muotoja ja liikenteen alueellisia eroja Suomessa. Tutkimuksessa selvisi suomalaisen tehneen keskimäärin tuhat kotimaanmatkaa vuonna 2016. Noin neljäsosa näistä matkoista liittyi työhön ja kolmannes vapaa-aikaan. Yli sadan kilometrin mittaisia kotimaanmatkoja suomalaiset tekivät noin kaksikymmentä henkeä kohti. Näistä matkoista puolet sisälsivät yhden tai useamman yön yöpymisen matkakohteessa.

Liikkumistottumuksissa oli havaittavissa tiettyjä muutoksia edelliseen, vuonna 2011 julkaistuun tutkimukseen verratessa, mutta keskimääräinen matkasuorite oli pysynyt samana – suomalainen matkusti edelleen noin 42 kilometriä vuorokaudessa. Vuorokauden aikana eniten matkakilometrejä kertyi lapsiperheiden vanhemmille ja nuorille eläkeläisille.

Matkasuoritteen ennallaan pysymisestä huolimatta henkilöautomatkojen pituudet olivat kasvaneet vuodesta 2011. Henkilöautolla taitettujen matkojen pidentyminen liittyi osittain muutokseen joukkoliikenteen käyttötavoissa: Joukkoliikenteen kyytiin noustiin yhtä usein kuin 2011, mutta joukkoliikennematkat olivat selvästi aiempaa lyhyempiä. Vuonna 2016 joukkoliikenteen matkat painottuivat aiempaa selvemmin kaupunkialueille.

Maankäyttö ja liikennejärjestelmä vaikuttavat liikkumistapojen valintaan

Maaliskuussa julkaistu henkilöliikennetutkimus oli tähänastisista laajin, sillä ensimmäistä kertaa myös kaupunkiseudut osallistuivat tutkimukseen omilla lisäotoksillaan. Laajempi otanta tarjosi myös tarkempaa tietoa liikkumisen merkittävistä alueellisista eroista.

Perinteisesti matkasuorite on sitä suurempi, mitä harvempaan asutulla alueella asutaan. Ydinmaaseutu osoittautui kuitenkin poikkeukseksi, jossa vuorokauden matkasuorite jäi muita maaseutualueita pienemmäksi. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen, eli kestävien liikkumistapojen valitseminen on yleisintä kaupunkialueilla sekä maaseudun paikalliskeskuksissa.

Tutkimuksessa selvisi, etteivät liikkumisen alueelliset erot selity ainoastaan alueiden toisistaan poikkeavilla väestörakenteilla – pääsääntöisesti poikkeavuudet johtuvat maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä. Toimivan joukkoliikennejärjestelmän ja esimerkiksi pyörätieverkon toteuttaminen on kannattavampaa tiheämmillä asutusalueilla ja siksikin asukkailla on mahdollisuus valita liikkumistapojaan monipuolisemmin.

Suomalaisten liikkumistapoja selvitettiin monimenetelmätutkimuksella, johon oli mahdollista vastata kirjeitse, verkossa sekä puhelinhaastattelulla. Kohderyhmänä olivat kaikki 6 vuotta täyttäneet suomalaiset ja yhteensä tutkimukseen vastasi yli 30 000 henkilöä.

Lue henkilöliikennetutkimus kokonaisuudessaan tästä

 

Lisätietoja:

Tytti Viinikainen, p. 029 534 3920, etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi

Julkaistu Liikenneviraston sivuilla 1.8.2018.
Kuva: Matti Tulenheimo

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat uutiset

// Kaikki
04kesä

TRA-konferenssin paperihaku jatkuu kesäkuulle

TRA-konferenssin paperihakua (Call for Submissions) jatkettiin kesäkuulle. Journal Track -haku on auki 16.6. asti, ja Conference…

Tagit: ,
23touko

Vielä ehdit ehdottaa tutkimusta TRA2020-konferenssiin!

TRA2020-konferenssin paperihaku Call for Submissions on auki vielä toukokuun loppuun saakka. TRA tarjoaa tutkijoille, päättäjille ja…

Tagit: , ,
21touko

TRA2020: Call for Invited Sessions is open

TRA2020 invites you to propose a free-format session linked to one of the main conference themes…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design