Väylärakenteiden elinkaaren hallinta parantaa liikenneturvallisuutta

10/02/2016 / 1 kommentti / Tagit : , ,
Erkki Mäkelä
Työ
Rakentamisen aluepäällikkö Liikenneviraston perustamisesta lähtien sekä Rakennetekniikan T&K -hankkeen hankepäällikkö
Koulutus
Tekniikan lisensiaatti, pääaineena pohjarakentaminen
Ura
Projektipäällikkö ja aluepäällikkö Ratahallintokeskuksessa, suunnittelija insinööritoimistossa, tutkija yliopistossa
Harrastukset
Talon rakentaminen ja äijien kuntojumppa

Liikennevirastossa käynnissä olevan Rakennetekniikan T&K -hankkeen tavoitteena on tehostaa tie-, rata- ja vesiväylien alus- ja pohjarakenteiden, siltojen sekä muiden taitorakenteiden elinkaaren hallintaa. Uusilla rakenneratkaisuilla voidaan parantaa väyläverkoston turvallista ja taloudellisesti järkevää käyttöä.

Pelkkä olemassa olevan väyläverkoston ylläpito ei pidemmän päälle tarjoaisi edellytyksiä sujuvalle ja turvalliselle liikenteelle. Esimerkiksi ajoneuvojen suurin sallittu akselipaino on Suomessa kaksinkertaistunut sitten 1800-luvun eivätkä senaikaiset sillat tai tiet olisi tänä päivänä kantavuudeltaan saati leveydeltään riittäviä nykyisille jättirekoille.

Jotta ratapenkereiden varmuus sortumista vastaan olisi riittävä eikä routiminen tärvelisi tienpintoja, tarvitaan pitkäjänteiseen tutkimukseen perustuvaa tietoa väylärakenteiden elinkaareen vaikuttavista tekijöistä. Tulee tuntea rakenteet, niiden materiaalit sekä rakennustavat, jonka pohjalta voidaan määritellä rakenteen elinkaari ja käyttö.

Kun väylärakenne on tullut elinkaarensa päähän, voidaan arvioida, millä tavoin vastaavanlaisten rakenteiden elinkaarta pystyttäisiin jatkossa pidentämään. Lähtökohtana rakenneteknisille ratkaisuille on liikenneturvallisuuden varmistaminen, sen jälkeen tulevat taloudelliset vaikutukset ja mukavuustekijät.

Tulokset pohjautuvat sujuvaan tutkimusyhteistyöhön

Hankepäällikkö Erkki Mäkelän mielestä väylärakenteiden elinkaaren optimointiin tähtäävä tutkimus on tavattoman mielenkiintoista:

– Saa olla tarkkana, ettei työ vie mennessään! Kiinnostavaa ei ole ainoastaan itse tulos vaan erityisesti se, miten siihen päädytään. Tulokset palvelevat suoraan rakentamista ja ovat yhteiskunnassa kaikkien pohjarakentamista tekevien toimijoiden hyödynnettävissä. Routa- ja pehmeikköalueiden (ROPE) korjaushanke on tästä hyvä esimerkki.

Mäkelän mukaan hankkeeseen budjetoidut miljoona euroa palautuvat monikertaisena takaisin niin rakentamisessa kuin kunnossapidossakin:

– Jos esimerkiksi betonisiltojen pakkasenkestävyyttä onnistutaan parantamaan, voidaan rapautumisesta johtuvia korjauksia lykätä myöhemmäksi. Penkereiden stabiliteetin varmistamisessa puolestaan voidaan parantuneiden pohjatutkimusten ja laskentamenetelmien ansiosta parhaimmillaan säilyttää nykytilanne rakentamisen sijaan.

Rakennetekniikka-hankkeessa toimii aktiivisesti vajaat kymmenen Liikenneviraston projektipäällikköä. Mäkelän mukaan huippututkimustyö vaatii onnistuakseen riittävän suuren kriittisen massan niin tutkimus- kuin tilaajapuolellakin, jotta menettelytavoista ja tavoitteista pystytään keskustelemaan läpi projektin. Erityisen onnistunutta tämä on ollut Tampereen teknillisen yliopiston Elinkaaritehokas rata (TERA) -tutkimushankekokonaisuudessa.

– Olen todella tyytyväinen tutkimusyhteistyöhömme. Vuonna 2016 rakentaminen on käynnissä täydellä volyymilla. Haasteita riittää tulevaisuudessakin, joten uudet, kehittämisorientoituneet ihmiset tuoreine ajatuksineen toivotetaan mielellään mukaan T&K:n kiehtovaan maailmaan.

Kirjoittanut: Katri Sipilä

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

1 kommentti

  1. Veikko Hintsanen

    Mielenkiintoinen havainto : ” Esimerkiksi ajoneuvojen suurin sallittu akselipaino on Suomessa kaksinkertaistunut sitten 1800-luvun eivätkä sen aikaiset sillat tai tiet olisi tänä päivänä kantavuudeltaan saati leveydeltään riittäviä nykyisille jättirekoille. ”

    toivottavasti havaitsette saman myös vesiliikenteen puolella.

    Aluskoot ovat kasvaneet sitten 1800 luvun ja sitä ennen ja sen jälkeen meidän satojen rakennettujen kanavien koot ja siltojen alikulkukorkeudet eivät vastaa enää tämän päivän sisävesiliikenteelle asetettuja tavoitteita.

    Vrt esim Ruotsin toimet ja sisävesi laivojen tekninen kehittyminen ympärivuotisiksi kuljetusvälineiksi .

    Uudet (komposiitti) materiaalit(mm alumiinivaahtoteräs) ja uusi suunnittelu antavat myös sisävesi laivoille minimissään noin 30% rungon kevennystä ja siten lisä kantavuutta konventionaalisiin aluksiin, niin että ne realisesti pystyvät mm VTT:n raportin 37/73/2009 mukaan jo korvaamaan kuorma auto liikennettä Järvi Suomen alueella ympärivuotisessa liikenteessä .

    Näistä liikenteelle hyljätyistä- korjausvelka analyysien ulkopuolelle jätetyistä kanavista hyvä yhteenveto löytyy mm sivuilta http://kanaler.arnholm.nu/suomi/suomi.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
26kesä

Älyliikenteen keinoin kohti käyttäjäystävällisempää ja tehokkaampaa liikkumista

Ilkka Kotilainen työskentelee Liikennevirastossa Liikkumisen palvelut ja älyliikenne – yksikössä projektipäällikkönä. Kotilaisen vastuulla on älyliikenteen ja…

Tagit: ,
15kesä

”Liikenteen automatisointiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja rahoitusta”

Rauno Heikkilä toimii professorina ja tutkimusyksikön johtajana Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa Rakenteet ja rakentamisteknologia -tutkimusyksikössä. Parasta…

Tagit: , , ,
27huhti

”Liikenteen murros ja kestävä kehitys tarvitsevat tutkimusta tuekseen”

Alina Koskela työskentelee Liikennevirastossa projektipäällikkönä Aurora-hankkeessa, jossa rakennetaan valtatie 21:n yhteyteen arktista älyliikenteen testausekosysteemiä. ”Mielenkiintoisinta työssäni…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design