Toimiva liikennejärjestelmä vastaa monenlaisiin tarpeisiin

26/02/2016 / 1 kommentti / Tagit :
Taneli Antikainen
Työ
Liikenne-ekonomisti Liikennevirastossa vuodesta 2010.

Koulutus
Kansantaloustieteilijä.
Ura
Antikainen on aiemmin työskennellyt Turun yliopistossa, Merenkulkulaitoksessa sekä liikenne- ja viestintäministeriössä merenkulkuun, satamiin ja liikennetalouteen liittyvissä tehtävissä.
Vapaa-aika
Vapaa-ajallaan matkustaa, lukee paljon laidasta laitaan, lenkkeilee Yoda-mäyräkoiransa kanssa ja seuraa poikiensa jalkapallomatseja.

Toimiva liikennejärjestelmä edellyttää useiden intressien yhteensovittamista. Liikennevirasto kartoittaa nelivuotisessa T&K -hankkeessa keinoja, joilla liikennejärjestelmän tasapainoista kehitystä voitaisiin tukea.

Tiedon tuottamisen ja uusien menettelytapojen selvittämisen lisäksi hankkeen tavoitteena on vahvistaa Liikenneviraston asemaa liikennejärjestelmän kehittämisessä, mikä osaltaan varmistaa tehokkaat matka- ja kuljetusketjut jatkossakin. Hankepäällikkö Taneli Antikaisen mukaan lähtökohdiltaan hanke kytkeytyy Liikenneviraston toimintatapaan tarkastella liikennejärjestelmää kokonaisuutena.

”Liikennejärjestelmän kehittäminen vaatii monien, osin ristiriitaistenkin tavoitteiden arvioimista. Pyrkimyksenä on kustannustehokkuus ja toisaalta liikennejärjestelmän palvelutason parantaminen. Ympäristö- ja liikenneturvallisuusnäkökohdat tuovat kehittämiseen omat haasteensa”, Antikainen sanoo.

Tammikuussa käynnistynyt hanke on jo tuottanut muutamia selvityksiä. Esimerkiksi maankäyttöä ja liikenteen vuorovaikutusta tutkinut kehittämisprojekti osoitti, että verkkokaupan kasvu voimistaa kaupunkirakenteen muutostrendejä. Parhaimpia sijainteja lukuun ottamatta kaupan tarve fyysiselle liiketilalle vähenee ja syntyy paineita tiivistää maankäyttöä niiden keskusten lähelle, joissa aikaa vietetään.

Samalla syntyy alueita, joiden merkitys seudullisessa rakenteessa vähenee. Kaavoituksen tulee varmistaa seudun tasapainoinen kehitys eri keskusten välillä. Toimintojen sijoittelu suhteessa muihin toimintoihin ja liikenneyhteyksiin korostuu. Pääkaupunkiseudulla verkkokauppatilausten toimitukset lisäävät huomattavasti jakeluliikennettä. Toimituspisteiden lisääntyminen ahtaassa kaupunkirakenteessa heikentää jakeluliikenteen tehokkuutta.

Liikenteen hinnoittelua voitaisiin yhtenäistää

Liikenteen taloudellisen ohjauksen mekanismien kehittämiseen liittyvässä selvityksessä luotiin katsaus liikenteen hinnoitteluun. Selvityksessä todettiin, että liikenteen hinnoittelua olisi mahdollista yhtenäistää lainsäädännöllisin ja hallinnollisin muutoksin. Väylämaksu voitaisiin muuttaa takaisin aidoksi maksuksi ja maksut tulisi määrätä tarkemmin väylänpidon palvelujen tuotantokustannusten mukaan. Rautateillä tarjottavien palveluiden hinnoittelua olisi lisättävä nykyisestä. Auto- ja ajoneuvoverot tulisi korvata tienpidon kustannuksiin perustuvilla maksuilla. Maksuista tulisi päättää infrastruktuurivirastossa, joka voisi ohjata tulot infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen.

Toisen liikennetaloutta tutkineen selvityksen mukaan matka-ajan hyödynnettävyys ja tuottavuusvaikutukset lisääntyvät mobiiliteknologian kehityksen myötä. Samalla vähenevät matka-ajan säästämisen merkitys ja halukkuus maksaa aikasäästöistä. Eniten matka-ajan hyödynnettävyys vaikuttaa henkilöautojen kyydissä matkustaviin sekä pitkillä matkoilla joukkoliikenteessä. Jos hyötykäytöllä on suuri merkitys, joukkoliikenteen suosio kasvaa ja siltä vaaditaan entistä korkeampaa laatua.

Kirjoittanut: Katri Sipilä

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

1 kommentti

  1. Veikko Hintsanen

    Mainitset ”Väylämaksu voitaisiin muuttaa takaisin aidoksi maksuksi ja maksut tulisi määrätä tarkemmin väylänpidon palvelujen tuotantokustannusten mukaan”

    Vesiliikenteen kehittämisissä tulisi ottaa huomioon yhtenäisen laivakuljetusmatkan pidentämiskeinojen mahdollisuudet kuljetusketjun molemmissa päissä.

    Tämä edellyttäisi ajattelutavan muutosta maassamme.

    Vienti ja tuonti liikennettä tulisi ajatella kokonaisena vesiliikenne ketjuna myös sisämaan osalta ”Suomi on saari” strategian sijaan : ”nearest port is best port” mallilla, jossa lähin port voisi olla käytännössä lähin laituri johon kuorma auto voi peruuttaa järvi suomen alueella.

    Eli olemassa olevien väylien ja väylämaksujen lisäksi tulisi laskennallisesti katsoa missä ajassa Keitele -Päijänne ja Kokemäen joki meriyhteydet voidaan saada kokonaistaloudellisesti kannattavaksi toteuttaa EU liikenne strategian mukaisten maantie kuljetusten siirtämisiksi vesiväylille. myös kontti liikenteeseen (m in 100-200 konttia/laiva suoriin linjoihin järvi suomi-keski eurooppa )

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
05joulu

”Poikkitieteellistä tutkimusta terveen ja turvallisen meren puolesta”

Anna Kiiski työskentelee Merikotka-tutkimuskeskuksessa toiminnanjohtajana. Merikotkassa tehdään poikkitieteellistä tutkimusta, jossa tekniikan, talouden ja luonnontieteen alan tutkijat…

Tagit: , ,
08marras

”Digitalisaation hyödyt eivät toteudu ilman avaraa näkökulmaa”

Jouni Lappalainen on erikoistunut merenkulun turvallisuuteen, ja on perehtynyt aiheeseen niin tutkijan kuin virkamiehenkin ominaisuudessa. Merenkulun…

Tagit: , ,
11syys

”Kokonaisuuksien ymmärtäminen on entistä tärkeämpää”

Nils-Olof (Olle) Nylund työskentelee VTT:llä liikenteen energiankäytön tutkimusprofessorina. Nylundin erikoisalaa liikennetutkimuksen parissa on ajoneuvo- ja polttoainetekniikka….

Tagit: ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design