”Tiedepolitiikkaan tarvitaan rohkeutta katsoa kauemmas tulevaisuuteen”

11/05/2016 / 1 kommentti / Tagit : ,
Anu Tuominen
Työ
Johtava tutkija, VTT.
Ura
Tuominen on ennen nykyistä asemaansa työskennellyt tutkijana, erikoistutkijana ja tiimipäällikkönä VTT:llä. Aiemmin urallaan hän toimi suunnitteluinsinöörinä konsulttitoimistossa Maa ja Vesi Oy, joka nykyisin on osa Pöyry-konsernia.
Koulutus
Tohtorintutkinto: Ympäristöstrategiat ja teknologian arviointi & Liikennetekniikka, Aalto yliopisto, Otaniemi. DI-tutkinto: tietekniikka ja pohjarakennus, TKK:lla Otaniemessä.
Vapaa-aika ja liikkuminen
Anu harrastaa liikuntaa eri muodoissaan, esimerkiksi joogaa ja muuta ryhmäliikuntaa. Perheen yhteisiä harrastuksia ovat laskettelu ja automatkailu Euroopassa, sekä ranskan kieli ja ranskalainen kulttuuri, ruoka ja viinit. Viime vuosina myös joukkueenjohtajan tehtävät tyttären voimistelujoukkueessa ovat pitäneet Anun kiireisenä.
Liikkumiseen Anu käyttää talvisin omaa autoa ja julkisia, kesällä hän taas pyöräilee paljon.

Anu Tuominen työskentelee Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:ssä johtavana tutkijana. Mielenkiintoisinta Tuomisen työssä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan toimintalinjoihin, strategioihin ja yhteiskunnalliseen kehitykseen tuottamalla uutta tutkimustietoa esimerkiksi ilmasto- ja liikennepoliittisten päätösten perustaksi.

Laajoja systeemisiä ja sosio-teknisiä muutoksia tarkastelevat projektit ovat työn parasta antia. Vaihtelevat tutkimuskonsortiot sekä kotimaassa että EU-tutkimuskentällä eivät päästä Tuomista kyllästymään.

”Myös kannustavat ja mukavat kollegat saavat viihtymään työssä”, Anu kertoo.

Työn keskiössä kestävämpi liikennejärjestelmä

Tuominen on kotoisin Kotkasta. Opiskelupaikkaa pohtiessaan hän haki alun perin arkkitehtiosastolle, mutta pisteet jäivät hiukan pääsyrajan alapuolelle. ”Onneksi niin kävi, koska olen tullut siihen tulokseen, että nykyinen työni on minulle huomattavasti osuvampi työsarka”, Anu toteaa.

Liikennetutkimuksen parissa Anun työhön kuuluvat mm. liikenteen energia- ja ilmastopolitiikka, tiedontuotannon käytännöt liikennepolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa, ja liikenteen uusien palveluiden ympäristövaikutukset. Kattavammin ilmaistuna hänen tutkimustyönsä tähtää koko liikennejärjestelmän systeemiseen muutokseen kohti nykyistä kestävämpää kokonaisuutta.

Tutkimuksen tekemisessä Anua eniten motivoi se, että tutkimuksen avulla suuriin ongelmiin niin globaalilla kuin kansallisellakin tasolla voidaan löytää uusia ratkaisuja ja toimintatapoja.

Työ on hyvin harvoin tylsää, koska projektit ovat keskenään hyvinkin erilaisia ja usein haastavia. ”Myös uudenlaiset tarkastelunäkökulmat vanhoihin kysymyksiin innostavat”, sanoo Anu.

Liikennetutkimus uhkaa jäädä lyhytjänteisen päätöksenteon jalkoihin

Liikennejärjestelmä ja sen kehittäminen ovat vahvassa murroksessa erityisesti digitalisaation ja ilmastokysymysten johdosta. ”Näiden rajapinnasta löytyy valtavasti kiinnostavia, uudenlaisia ja yhteiskunnallisesti relevantteja tutkimuskohteita esimerkiksi teknologioihin, palveluihin, prosesseihin ja rakenteisiin liittyen. Tutkittavaa siis riittäisi”, Anu toteaa.

Liikennetutkimuksen tilanne Suomessa näyttää kuitenkin tällä hetkellä heikolta. Rahoittajien resurssit pienenevät jatkuvasti. ”Hallituksen tiedepolitiikka ei tunnista pitkäjänteisen tutkimuksen tärkeyttä ja mahdollisuuksia kansantalouden ja koko yhteiskunnan kehittämisessä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa”, sanoo Tuominen.

Anu toivoisikin päättäjiltä nopeiden päätösten ohella rohkeutta katsoa kauemmas tulevaisuuteen. ”Vain siten voimme hahmottaa ja käyttää hyväksemme tutkimuksen tuomia pidemmän aikavälin hyötyjä.”

Kirjoittanut: Outi Vartiainen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

1 kommentti

  1. veikko hintsanen

    niin olisikin jo aika keskittyä ja alkaa tuottaa tutkimustuloksia siitä miten siirretään EU liikennestrategian mukaisesti maantieliikennettä vesiliikenteen piiriin.

    Ymmärrän että tämä on vaikeaa kun meillä on olemassa EU liikennestrategiasta POIKKEAVA kotimaan liikennepoliittinen selonteko jonka päämäärä on kasvattaa valtiolle kalliimpaa ja ilmastoa ja saastuttavampaa maantieliikennettä. ja sille tämäkin hallitus on antanut täyden siunauksen ja huomenlahjana merkiksi uskollisuudesta koko hallituskaudelle 600 miljoonan budjetin ullkopuolisen kehitysrahan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
05joulu

”Poikkitieteellistä tutkimusta terveen ja turvallisen meren puolesta”

Anna Kiiski työskentelee Merikotka-tutkimuskeskuksessa toiminnanjohtajana. Merikotkassa tehdään poikkitieteellistä tutkimusta, jossa tekniikan, talouden ja luonnontieteen alan tutkijat…

Tagit: , ,
08marras

”Digitalisaation hyödyt eivät toteudu ilman avaraa näkökulmaa”

Jouni Lappalainen on erikoistunut merenkulun turvallisuuteen, ja on perehtynyt aiheeseen niin tutkijan kuin virkamiehenkin ominaisuudessa. Merenkulun…

Tagit: , ,
11syys

”Kokonaisuuksien ymmärtäminen on entistä tärkeämpää”

Nils-Olof (Olle) Nylund työskentelee VTT:llä liikenteen energiankäytön tutkimusprofessorina. Nylundin erikoisalaa liikennetutkimuksen parissa on ajoneuvo- ja polttoainetekniikka….

Tagit: ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design