Suomi edelläkävijä automaattibussien tutkimuksessa – kuskiton bussi tuntuu luotettavalta

13/11/2017 / 0 kommenttia / Tagit : , , ,

Itseajavien ajoneuvojen mahdollisuudet tulevaisuuden kulkuvälineinä kiinnostavat kaikkialla maailmassa. Käyttäjäkokemuksista ei ole kuitenkaan aikaisempaa tutkimustietoa. Maailman ensimmäinen robottibussien matkustajien kokemuksiin perustuva tutkimus julkaistiin 6.11.2017 arvostetussa Transport Policy -lehdessä.

Tutkimus toteutui osana liikenne- ja viestintäministeriön, Trafin, Liikenneviraston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun rahoittamaa MaaS (Mobility as a Service) -tutkimushanketta. Hankkeesta vastaa Metropolian tutkimusjohtaja ja Helsingin yliopiston dosentti Arto O. Salonen.

Kuskittomien bussien liikenneturvallisuuteen luotetaan

Tutkimuksessa haastateltiin 197 robottibussimatkustajaa, jotka matkustivat noin kilometrin pituisen reitin, joka yhdisti Kivistön juna-aseman ja Vantaan asuntomessualueen. Itseajavan ajoneuvon liikenneturvallisuus koettiin tavanomaista bussia paremmaksi.

”Pyysimme robottibussimatkustajia arvioimaan kokemuksiaan vertaamalla robottibussissa matkustamista vastaavissa olosuhteissa tapahtuvaan tavanomaiseen bussiin. Olimme kiinnostuneita liikenneturvallisuudesta, robottibussin sisällä koetusta henkilökohtaisesta turvallisuudesta ja hätätilanteissa toimimismahdollisuuksista”, tutkimusjohtaja Arto O Salonen kertoo.

”Robottibussin liikenneturvallisuutta matkustajat pitivät parempana kuin vastaavissa olosuhteissa liikennöivän tavanomaisen bussin turvallisuutta. Sen sijaan robottibussissa koettua henkilökohtaista turvallisuutta matkustajat pitivät tavanomaista bussia heikompana. Tämä ilmeni etenkin naismatkustajien kohdalla. Hätätilanteissa toimimisen suhteen eroa robottibussin ja tavanomaisen bussin välillä ei juuri ollut.”

Suomessa kuolee tieliikenteessä yli 200 ihmistä vuodessa. Robottibussiliikenteen valtavirtaistaminen on helppoa hitaasti liikkuvien pienbussien liikenneturvallisuuteen vetoamalla, mutta kuljettajan puuttuminen vähentää etenkin naisten fyysisen turvallisuuden tunnetta.

”Henkilökohtaisen turvallisuuden tunteen parantuminen on kuitenkin mahdollista, sillä kyllähän me ihmiset totuimme nopeasti myös siihen, ettei hisseissä ole henkilökuntaa.”, Arto O. Salonen muistuttaa.

Tutustu tutkimukseen ”Passenger’s subjective traffic safety, in-vehicle security and emergency management in the driverless shuttle bus in Finland” täällä: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0967070X1730286X

Lisätietoja

Metropolia Ammattikorkeakoulu: Arto O. Salonen, p. 040 334 5993, arto.salonen(at)metropolia.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö: yli-insinööri Maria Rautavirta, p. 0295 34 2564, etunimi.sukunimi(a)lvm.fi

Liikennevirasto: johtava ITS-asiantuntija Risto Kulmala, p. 029 534 3872, risto.kulmala(at)liikennevirasto.fi

Trafi: johtava asiantuntija Sami Mynttinen, p. 029 5345 555, sami.mynttinen(at)trafi.fi

Alkuperäinen tiedote julkaistu Metropolian sivuilla 13.11.2017.

Kuva: Metropolian kuvapankki

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat uutiset

// Kaikki
17loka

Miten automaattiauto pysyy lumisella tiellä? Tieliikenteen automaation talviolosuhteita tutkivasta hankkeesta ensimmäisiä välituloksia

Arctic Challenge -tutkimushankkeen välitulokset tarjoavat ensimmäisiä ratkaisuehdotuksia tieliikenteen automaation mahdollistamiseksi talviolosuhteissa. Alkutalven testaukset jatkuvat loka-marraskuussa, jolloin…

Tagit:
11loka

Liikenteestä hiiletöntä vuoteen 2045 – polkuja päästöttömään tulevaisuuteen

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä on koonnut kolme vaihtoehtoista skenaariota liikenteen päästöjen poistamiseksi. Yhtä yksinkertaista…

Tagit: , ,
05loka

Arktisen liikenteen innovaatiosessio: Uusia tuttavuuksia ja konkreettisia yhteistyöaskeleita

Fintrip-verkoston järjestämä Arktisen liikenteen innovaatiosessio kutsui viime viikolla yhteen arktisen liikenteen tekijöitä viranomaisten, tutkijoiden ja yritysten…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design