Suomen meriklusteria palvelevan koulutuksen puutteet uhkaavat alan kasvumahdollisuuksia

19/01/2016 / 1 kommentti / Tagit : ,

Suomen koulutustarjonta ei tällä hetkellä tue parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisen meriklusterin kehittymistä. Meriklusterin osaamistarpeiden parempi huomiointi koulutuksessa tarjoaisi uusia kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla ja loisi uusia työpaikkoja alalle. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Oxford Research Oy toteuttivat Helsingin kaupungin vetämälle MERIT-hankkeelle Mahdollisuuksien meri –koulutustarveselvityksen. Tuore selvitys paljastaa, että meriklusteria palvelevassa koulutuksessa on selkeitä aukkoja sekä poikkileikkaavia kehittämistarpeita. Tulosten perusteella meriklusterin toimijoiden osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää paitsi yhteiskunnan tarjoaman koulutuksen kehittämistä, myös yrityksissä organisoitua pitkäjänteistä ja suunnitelmallisesta osaamisen siirtämistä työntekijöiden välillä.

Meriklusterissa on selkeitä osaamistarpeita

Meriklusterissa on pula paitsi tiettyjen alojen erityisosaajista, niin myös tarpeita täydentää nykyistä osaamista. Alle on listattu selvityksestä nousseita, eri aloja poikkileikkaavia osaamistarpeita.

1) Työntekijöiden osaamisen tulee olla nykyistä monialaisempaa ja oma ala on kyettävä hahmottamaan kokonaisvaltaisesti. Menestyksen kannalta kriittinen osaaminen syntyy työssä, joten työssäoppimiseen ja osaamisen siirtämiseen nuoremmille tulee panostaa.

2) Meritoimiala on luonteeltaan vahvasti kansainvälinen, joten alalla tarvitaan kansainvälisyys-, kieli- ja kulttuuriosaamista. Oman alan kansainvälistä kehitystä on tärkeä seurata, osaamista on haettava myös ulkomailta ja asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa edellytetään hyvää kielitaitoa.

3) Pitkälti insinöörivetoiselle toimialalle tarvitaan enemmän kaupallista osaamista ja merenkulkutalouden erityisosaajia. On tärkeää ymmärtää hyvin kansainväliset logistiikkaketjut sekä kuljetusmarkkinat ja osata myydä omaa osaamista kansainvälisillä markkinoilla.

4) Erityistä huolta alan toimijoissa herättää merioikeuden osaajien puute. Alan säätely lisääntyy koko ajan ja on erittäin tärkeää, että merialalla osataan vaikuttaa säätelyyn riittävän varhaisessa vaiheessa sekä kyetään hahmottamaan säätelyn vaikutus omaan toimintaan.

5) Merialalla tarvitaan enemmän tietoteknistä ymmärrystä, jotta osataan hahmottaa tietotekniikan tuomat uudet mahdollisuudet, rakentaa uudenlaisia järjestelmiä sekä toisaalta hallita lisääntyvän tietotekniikan operatiivinen käyttö.

Merialan ja sen liitännäisalojen osaajia tulisi törmäyttää jo opiskeluaikana

Monialaista osaamista tulisi vahvistaa esimerkiksi lisäämällä merialaa palvelevien oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä ja törmäyttämällä eri alojen opiskelijoita. Olisi tärkeää, että merenkulun, laivanrakennuksen ja meriteknologian opiskelijat kohtaisivat jo opiskeluaikana. Tärkeää olisi tuoda kohtaamisiin myös esimerkiksi talouden, logistiikan, juridiikan ja muotoilun opiskelijoita. Eri oppilaitosten tulisi tuottaa nykyistä enemmän yhteisiä merialan verkkokursseja omaan erityisosaamiseensa pohjautuen. Opiskelijoita tulisi tuoda nykyistä enemmän poikkialaisesti tekemään yhteisiä projekteja yhteistyössä merialan yritysten kanssa. Merialan osaamisen siirtämistä tulisi tukea kouluttamalla merialan kokeneita toimijoita mentoreiksi nuoremmille. Koska etenkin meriteollisuus kehittyy juuri nyt nopeasti, tulisi olla laadukkaita tiiviitä perehdytyskoulutuksia merialan erityispiirteistä muiden alojen osaajille, kuten esimerkiksi tietotekniikan insinööreille.

Selvityksen pohjana laaja kirjallisuuskatsaus ja haastatteluaineisto

Selvitystä varten tutustuttiin aihepiiriin liittyviin keskeisiin strategioihin, aiempiin koulutustarveselvityksiin sekä haastateltiin laaja joukko meriklusterin yrityksiä, oppilaitoksia, järjestöjä ja muita toimijoita. Lisäksi järjestettiin työpaja toimenpidesuositusten muotoilemiseksi sekä toteutettiin kansainvälinen vertailu Ruotsissa ja Tanskassa. Aineiston pohjalta tehtiin kaikkiaan 23 suositusta Suomen meriklusterin kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.

Raportti on luettavissa sähköisessä muodossa Theseus-verkkokirjaston kautta osoitteesta:

https://publications.theseus.fi/handle/10024/104062

Kirjoittanut: Tomi Oravasaari, KyAMK
Kuva: Hendrik Hansen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

1 kommentti

  1. Veikko Hintsanen

    Nuo kaksikymmentä kolme suositusta olivat pelkän meriliikenteen kehittämistarpeen sanelemia.
    Liikenteen rakennemuutoksen tulisi koskea myös koko vesiliikenteen nykyistä vallassa olevaa ajatus ja toteutusmallia .
    Eli meidän tulisi muuttaa pelkän meriliikenteen ja Suomi on saari mallin ajattelu tapa EUssa käytössä olevaan vesiliikenteeseen jossa katsotaan vesillä tapahtuvan tavara ja hnkilöliikenteen kokonaispalvelumahdollisuuksia .
    Ei ainoastaan sitä mitä tapahtuu meri osuudella vaan meri + sisävesi osuudet ja näiden uusilla tekniikoilla ja tietotaidoilla tapahtuvaa liikennettä jossa korvataan maantieliikennettä tällä uudella mereen integroidulla sisävesimallilla,johon meillä on maailman parhaat edellytykset käytännössä käyttämättä jätetyn noin 8000 km sisävesiväylästön osalta.
    vrt Suomessa Rautatietä alle 6000 km
    Tämän mallin toteuttamisen alkamiseksi tein

    Suositus 24

    Merialan hallinto muutetaan kokonaisvaltaisesti vastaamaan EU:ssa sovittua
    Vesiliikenne nimitys otettava käyttöön hallinnon kaikissa kirjallisissa esityksissä, pelkän merenkulun sijaan, silloin kun sillä ei tarkoiteta suoraa merellä tapahtuvaa toimintaa. EM tarkoittaa että pelkän merenkulun sijaan , vesiliikenne on ilmaliikenteen tapaan yleisnimi ja se jaetaan EU: ssa käytössä olevan mallin mukaisesti 1) meriliikenteeseen ja 2) sisävesiliikenteeseen
    järjestäminen http://ec.europa.eu/transport/modes/index_en.htm

    Suositus 25
    Valtion liikenne budjetteihin otetaan EU TEN_T varausten mukaiset liikenteen infra varaukset

    Valtion budjetteihin tulee saada samoin EU liikennestrategian mukaisesti kaikkiin liikenteen vuosittaisiin infra määrärahoihin jako niin että sisävesiliikenne saa keskimäärin 10% liikenteen infra rakentamismäärärahoja. Nyt tuo summa vaihtelee 0-1% välillä . Tämä koska ei ole poliittisesti valittu kestävän kehityksen mukaista vesiliikenne tavoitetta EU :n komission tavoitteiden mukaisesti vaan sen vastaisesti tuloksena yhäti kasvavat logistiset kustannukset ja kansainvälisissä logistiikan indexeissä laskeva trendi.

    Suositus 26
    Vesiliikenne strategia

    Valmisteltava pikaisesti vastaavasti Suomen vesiliikenne strategia ja aloitettava toimenpiteet jossa strategisiksi tavoitteiksi asetetaan EU:n kestävän kehityksen ja LVM vuonna 2007 asettaman tavoitteen mukaisesti vesi (ja raide) liikenteen volyymien kasvattaminen mm. edellä mainituin toimenpitein (huom erillinen strategia jonka alla voi olla sitten : meriliikenne, merenkulku, arktinen liikenne, Arktinen teollisuus sisävesi ja meriklusteri strategiat )
    viite: liite vesiliikenne strategia

    Suositus 27
    EU liikennestrategian mukaisen 2050 kestävän kehityksen mukaisen liikenne tavoitteen tutkimustoiminnan aloittaminen

    Edellä mainitun mukaisesti kaikki Valtion hallinnon ja sen omistuksessa ja yhteistyössä toimivien organisaatioiden on analysoitava Suomi on saari ja Nearest bert is best berth erot ja sen mukaisesti aloitettava uudet kehitystyöt ja sanouduttava irti mitä pikimmin Suomi on Saari logistiikka mallista ,jolla Suomen logistiikka on ajettu

    Suositus 28
    Vesiliikenne informaation tuottaminen valtion toimesta

    Ministeri Risikon antama ohje 16.4.2015 kansainvälisistä sopimuksista (sis EU liikennestrategian) otettava huomioon kaikissa niin valtakunnan kuin aluetason liikenteen kehittämis projekteissa ; nyt LVM:n viimeisissä kuten Didgitalisaatio, Robotisaatio ja Maas sekä liikennekaari projektit ,jotka kaikki aloitettiin vuoden 2015 aikana, ne aloitettiin kuitenkin ilman sisävesiliikenteen huomioimista .

    Suositus 29
    Aluehallinta mukaan suunnittelemaan vesiliikenneväyliä

    Valmisteltava alueelliset suunnitelmat miten EU liikennestrategian mukaista kestävän kehityksen liikenteen kehittämistä jossa siirretään maantie joukko ja rahti liikennettä taloudellisesti kannattavasti raide ja vesiliikenteeseen . Raideliikenteen joukkoliikenne ja rahtilastauspaikat ovat olemassa samoin järvi suomessa satoja vesiliikenteen laitureita, joita voidaan käyttää uusien laivamallien laitureina. Vaihtoehdot esitetty aikaisimmissä malleissa esim kahdella meri yhteydellä järvi suomesta itämereen ja eu jokilaitureihin

    Suositus 30
    Valtionhallinnan lopetettava puutteellisten raporttien tilaaminen ja osallistuminen lobbaujärjestöjen toimintaan ja niiden epäviralliseen tukemiseen.

    Suomessa on vesitieyhdistys jota LVM vahvasti tukee usealla eri toimintamallilla (mm seminaarit ,matkat jne….) Suomesta puuttuu selkeä pelkän sisävesiliikenteen lobbaus järjestö . Käytännössä mm. Merenkulun ammattiliitot eivät ole tahtoneet osallistua sisävesiliikenne keskusteluun lainkaan. Ihmettelen että kaupunkien edustajat eivät ole nähneet todellisuutta jossa LVM , Meriliikenne Rannikkosatamat ja metsäteollisuus ovat vallanneet vesitieyhdistyksen, jossa on käytännössä otettu huomioon sisävesiliikenteen tappioksi vain kyseisten toimijoitten lyhyen aikavälin tavoitteet ja siten on ajettu Suomi on saari strategiaa ja vallalla olevaa EU liikennestrategian kestävän kehityksen vastaista Suomi on saari logistista järjestelmää .

    Samoin LVM ja sen alaiset organisaatioiden tulisi pidättäytyä selkeästi oman poliittisesti valitun linjan mukaisten piilotukien

    antamisista ja linja mukaisten tutkimusten tekemisistä lobbareitten kanssa. Niillä on valtava merkitys . Nyt mm uusi hallitus ilmoitti jopa 600 miljoonan euron lisämäärärahojen antamisista viitaten mm puutteellisesti tehtyyn liikenneinfran korjausvelka raporttiin ja Liikenneviraston ja lobbareitten yhteistyössä Pellervon tutkimuslaitokselta tilattuun raporttiin jossa molemmissa oli sisävesiliikenne jätetty tekemättä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
13joulu

Arctic marine research group aims to improve vessel safety in harsh sea ice conditions

The research group on Arctic marine technology and safety at Aalto University School of Engineering works…

Tagit: , , , ,
23marras

Keskiössä turvallinen, tehokas ja ympäristöystävällisempi talvimerenkulku

Keskustelua ilmaston lämpenemisestä käydään jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Tulevien talvien jääpeitteen määrää ja talvisia olosuhteita on kuitenkin…

Tagit: ,
26loka

Talvimerenkulun tutkimus ja jääluokkasäännöt turvaavat laivoja ja ympäristöä

Ilmaston lämpeneminen on vähentänyt Itämeren vuotuisen jääpeitteen laajuutta mutta ei ole helpottanut talvimerenkulun olosuhteita. Kauppalaivojen jäissä…

Tagit: , , , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design