Suomen arktisesta osaamisesta hyödyt irti

12/03/2015 / 0 kommenttia / Tagit :

Suomeen halutaan perustaa kansainvälinen arktinen osaamiskeskus. Tämän Perämeren rannikolle sijoittuvan keskuksen suunnitteluvaihe käynnistyi kuluvan vuoden alussa. Suunnittelun toteuttajina ovat Kemin, Oulun ja Porin kaupungit kehitysyhtiöineen ja mukaan on kutsuttu myös muut rannikkokaupungit: Kokkola, Raahe, Rauma, Kalajoki, Turku, Helsinki ja Kotka. Osaamiskeskuksen syntymisen eteen tehdään siis vahvaa yhteistyötä. Mikäli osaamiskeskuksella on liiketoiminnallista kannattavuutta, alkaa varsinainen investointivaihe vuosina 2016-2017. Jos osaamiskeskus toteutuu, se saadaan avattua kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Arktinen toiminta on merkittävä mahdollisuus Suomelle. Valtion tehtävänä on mahdollistaa suomalaisten yritysten osallistuminen siihen liittyvään liiketoimintaan. Meidän vahvuutemme arktisena toimijana on monialainen kylmän ilmanalan osaaminen. Tästä on saatavissa selkeää kilpailuetua maailmalla. Osaamisemme painottuu turvalliseen talvimerenkulkuun ja vaativissa ilmasto-oloissa tapahtuvaan pelastustoimintaan sekä arktiseen testaus- ja tutkimustoimintaan. Suomella on maailman mittakaavan erityisosaamista mm. jäissä kulkevien alusten suunnittelusta ja rakentamisesta, ympäristömittaustekniikasta sekä öljyntorjunnasta jääoloissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön keväällä 2014 julkistetussa selvityksessä haastateltiin lähes sataa arktiseen merenkulkuun, jäänmurtoon, öljyn- ja kaasuntuotantoon, öljyonnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja -torjuntaan sekä offshore-teollisuuteen lukeutuvaa koti- ja ulkomaista tahoa. Keskusteluissa kävi ilmi, että selkeää tarvetta mm. jäissä tapahtuvan merenkulun ammattipätevyyteen ja öljyntorjuntakalustojen kehitystyöhön on niin koti- kuin ulkomaillakin.

Merkittävä osa arktisesta osaamisestamme on vielä kaupallisesti hyödyntämättä. Esimerkiksi Suomenlahdella käytössä olevien, merenkulun turvallisuutta lisäävien seuranta- ja raportointijärjestelmien pilotointi arktisilla merireiteillä kiinnostaa ulkomaisia viranomaisia. Mahdollista olisi tarjota ulkomaisille toimijoille koulutuskokonaisuuksia talvimerenkulusta ja pelastustoiminnasta. Polaarikoodin tullessa voimaan ja Koillisväylän liikenteen lisääntyessä kasvaa tarve kouluttaa laivoilla työskentelevää henkilöstöä uusia standardeja vastaaviksi toimijoiksi.

Ympäristötuhojen ennaltaehkäisy on edullisempaa kuin jo tapahtuneiden tuhojen torjunta ja vaikutusten minimointi. Arktisen merenkulun ja öljytuotannon vilkastuessa öljyonnettomuuksien riskit nousevat tulevaisuudessa merkittävästi. Suomalainen talvimerenkulkujärjestelmä ja kaukokartoitus- ja olosuhdepalveluosaaminen voidaan konseptoida kattavaksi koulutus- ja harjoituskokonaisuudeksi, jota voidaan tarjota laajalle kansainväliselle asiakaskunnalle ympäristötuhojen ennaltaehkäisyyn. Mm. norjalaiset, japanilaiset, korealaiset, kiinalaiset ja useat EU-jäsenvaltiot ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tällaiseen kokonaisvaltaiseen ennaltaehkäisyosaamiseen.

Arktisen merenkulun testaus-, harjoitus- ja koulutuskeskus tulee tarjoamaan turvalliseen talvimerenkulkuun, pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan liittyvää toimintaa jääpeitteisellä merellä. Kohderyhmiä ovat arktisilla alueilla toimivat viranomaiset, varustamot, laitevalmistajat, vakuutus-, öljy- ja kaasuyhtiöt sekä kemianteollisuus.

Öljyntorjunnan kansainvälinen yhteistyö Itämerellä on perinteisesti toteutunut Itämeren suojelukomission eli HELCOMin puitteissa. HELCOMin vuosina 1980 ja 2001 antamien suositusten mukaan öljyntorjunnassa tulisi ensisijaisesti käyttää mekaanisia torjuntamenetelmiä ja välttää öljyntorjuntakemikaalien käyttöä. Suositukset perustuvat siihen, että vedenalaiset ekosysteemit altistuvat haitalliselle öljylle, jos pinnalla kelluvaa öljyä sekoitetaan veteen öljyntorjuntakemikaalien avulla. Suomalaiset yritykset ja viranomaiset ovatkin jo pitkään panostaneet mekaanisten öljyntorjuntamenetelmien kehittämiseen. Koska Suomessa monet satamat ovat talvisin jäässä, Suomessa on kehitetty erityisesti jääolosuhteissa toimivaa öljyntorjuntamekanismi enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tämän erityisosaamisen viennillä Suomi voi osallistua arktisen merellisen ympäristön suojeluun.

Kylmän ilmanalan perus- ja soveltava tutkimus mm. fysiikan ja biologian aloilla on myös tärkeä osa suomalaista huippuosaamista. Nyt Huippuvuorilla rakenteilla oleva norjalainen arktinen tutkimuskeskus tulee keskittymään arktisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Yhdistettynä suomalaiseen arktiseen osaamiskeskukseen tarjolla on toisiaan luontevasti täydentävä, maailman huippua edustava kylmän ilmanalan osaamiskeskuskokonaisuus, joka tulee vetämään puoleensa laajaa asiakaskuntaa.

Arktisen osaamiskeskuksen kehitystyö edellyttää mittavaa, aivan uudenlaista verkostoitumista suomalaisten ja ulkomaisten arktisten toimijoiden kesken. Suunnitteluvaiheen aikana selvitetään myös yhteistyömahdollisuudet etenkin Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Asiakkaista keskeisiä ovat erityisesti vakuutus-, öljy- ja kemikaalialan yhtiöt.

Suomi on arktinen maa. Valtioneuvoston elokuussa 2013 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti Suomi on arktinen osaaja, joka toiminnassaan kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita ja ympäristön reunaehtoja. Kansainvälisen yhteistyön merkitys on suuri ja sitä on vahvistettava. Arktinen osaamiskeskus on Suomelle hieno mahdollisuus hyödyntää arktista osaamistamme.

 

Lisätiedot: Johanna Ikävalko (johanna.ikavalko(at)lvm.fi)

Kuva: NASA Goddard Space Flight Center

 

 

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
17loka

Arktisen alueen aktiviteetit vaativat materiaaleilta paljon

Toiminta maapallon pohjoisella arktisella alueella lisääntyy vauhdilla ilmastonmuutoksen seurauksena. Jään sulaminen ja jääpeitteen ohentuminen antavat mahdollisuuden…

Tagit: , , ,
25syys

Suomalaista osaamisvientiä Itämereltä Arktikaan

Suomi vastaanotti Yhdysvalloilta Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden viime toukokuussa. Arktisen alueen kattavalla meteorologisella ja meritieteellisellä yhteistyöllä voidaan…

Tagit: , , , ,
04syys

Vireyttä kaikkiin kuljetusmuotoihin

Kuljettajan vireys vaikuttaa keskeisesti kuljetusten turvallisuuteen. Käynnissä on hanke, jonka tavoitteena on tuottaa nettiin ilmainen sovellus…

Tagit: , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design