Suomalaista osaamisvientiä Itämereltä Arktikaan

25/09/2017 / 0 kommenttia / Tagit : , , , ,
Arktinen neuvosto

Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen maan muodostama hallitustenvälinen foorumi, joka on perustettu turvaamaan arktisen alueen kestävää kehitystä ja ympäristöä.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on kiertävä kaksivuotinen tehtävä. Neuvoston puheenjohtajana toimii aina kyseisen maan ulkoministeri.

Arktinen neuvoston jäseniä ovat Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Tanska, Norja, Ruotsi, Islanti ja Suomi. Arktiset alkuperäiskansajärjestöt ovat neuvoston pysyviä edustajia ja osallistuvat neuvoston työhön kaikilla tasoilla.

Neuvosto koostuu jäsenmaiden arktisista suurlähettiläistä (senior arctic officials, SAO), pysyvistä työryhmistä ja sihteeristöstä. Neuvoston päättävä elin on ulkoministerikokous, joka järjestetään joka toinen vuosi.

Suomi vastaanotti Yhdysvalloilta Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden viime toukokuussa. Arktisen alueen kattavalla meteorologisella ja meritieteellisellä yhteistyöllä voidaan parantaa yleistä turvallisuutta, hyödyttää kansainvälistä meri- ja lentoliikennettä ja vahvistaa arktista ilmastotutkimusta.

Suomen puheenjohtajuuskauden neljä prioriteettia ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, kommunikaatioratkaisut ja koulutus. Meteorologiseen yhteistyöhön liittyvän pääteeman tavoitteena on parantaa arktisen alueen sää-, ilmasto ja meri-informaatiota ja siten siihen sisältyy muun muassa Suomen korkeatasoinen sää- ja meriosaaminen. Puheenjohtajuuskauden aikana tavoitteenamme on tuoda esiin suomalaista havaintotietoa, tutkimusta ja kokemusta arktisesta alueesta, sen erityispiirteistä ja haasteista. Arktinen osaamisemme pohjautuu vahvasti kokemuksiimme ja toimintaamme Itämeren vaativissa olosuhteissa.

Meren ja ilmakehän havainnoinnille entistä enemmän kysyntää

Tutkimustieto osoittaa, että ilmastonmuutos on arktisella alueella selvästi nopeampaa kuin missään muualla. Ihmistoiminnalle osittain suotuisammiksi muuttuvien olosuhteiden myötä matkailu, kalastus, luonnonvarojen hyödyntäminen ja meriliikenne arktisella alueella tulevat lisääntymään. Tämä puolestaan kasvattaa arktisen ympäristön havainnoinnin, jatkuva seurannan ja siihen liittyvän palvelutoiminnan kysyntää.

Turvallinen ja kestävä toiminta arktisella alueella edellyttää rajat ylittävää, tiivistä meteorologista ja meritieteellistä yhteistyötä. Sen avulla voimme palvella mm. kansainvälistä meriliikennettä ja tukea meriliikenteen kehittämishankkeita.

Meren ja ilmakehän havainnointi on edellytys tutkimustoiminnalle sekä Itämeren ja Arktisen alueen palveluiden kehittämiselle. Ilmatieteen laitos tuottaakin jo nyt erilaista havaintodataa Suomesta ja muualta arktisilta alueilta.

Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan

Arktisen alueen sää-, jää-, meri- ja ilmastohavaintoja on kehitettävä kansainvälisenä yhteistyönä. Se mahdollistaa alueella tapahtuvien muutosten tutkimuksen ja palveluiden kehittämisen nimenomaan arktisen toiminnan tarpeisiin. Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarjoaakin meille erinomaisen mahdollisuuden rakentaa pysyvään kansainväliseen yhteistyön perustuvia verkostoja ja rakenteita.

Esimerkkinä tuloksekkaasta yhteistyöstä mainittakoon parhaillaan valmisteilla oleva Maailman Ilmatieteen järjestön (WMO) aloite ”Arctic Polar Regional Climate Center (Arctic-PRCC). Keskus tulee olemaan ns. yhden luukun palvelukonsepti, josta koko arktisen alueen sää- ja ilmastotiedot saa kootusti.

Ilmatieteen alan yhteistyötä kehittämällä voidaan parantaa seuranta- ja havainnointiverkostoja sekä ilmastoon ja veteen liittyvien riskien hallintaa. Tämä on yksi Suomen puheenjohtajuuskauden meteorologisen teeman päätavoitteita ja uskomme tämän vastaavan myös kasvavan meriliikenteen tarpeisiin.

Satelliitit välittävät tietoa arktisilta alueilta

Arktikassa Itämerta vastaavia havaintoverkostoja sään tai meren tilasta on hyvin vaikea toteuttaa ilman satelliittien hyödyntämistä. Niiden välittämää tietoa voidaan hyödyntää mm. meteorologisissa sää- ja jääpalveluissa sekä ilmastotutkimuksessa alueilla, joista pintahavaintoverkoston tietoja ei ole saatavilla.

Sodankylässä toimiva Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus tuottaa tärkeää tietoa arktisilta alueilta hyödyntäen uusinta satelliitti- ja avaruusteknologiaa. Siellä tuotetaan myös arktisen alueen ja Itämeren turvallisuuden kannalta tärkeitä operatiivisia palveluita. Jo nyt Itämerellä toimivat jäänmurtajat saavat satelliittipohjaisia tietoja käyttöönsä. Arktisessa avaruuskeskuksessa hallitaan koko ketju satelliittidatan vastaanotosta, jalostamisen ja jakelun kautta aina tietojen hyödyntämiseen asti. Puheenjohtajuuskauden aikana Ilmatieteen laitos toteuttaa demonstraation, jossa Sodankylässä vastaanotettua jäädataa siirretään reaaliaikaisesti arktisella alueella operoivalle alukselle komentokannella tapahtuvan päätöksenteon tueksi.

Tämän artikkelin myötä käynnistyvä uusi juttusarja käsittelee arktista merenkulkua muun muassa suomalaisen osaamisen ja tutkimuksen näkökulmista.

Kirjoittanut: Johanna Ekman, Ilmatieteen laitos
Kuva: U.S. Coast Guard

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
17loka

Arktisen alueen aktiviteetit vaativat materiaaleilta paljon

Toiminta maapallon pohjoisella arktisella alueella lisääntyy vauhdilla ilmastonmuutoksen seurauksena. Jään sulaminen ja jääpeitteen ohentuminen antavat mahdollisuuden…

Tagit: , , ,
25syys

Suomalaista osaamisvientiä Itämereltä Arktikaan

Suomi vastaanotti Yhdysvalloilta Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden viime toukokuussa. Arktisen alueen kattavalla meteorologisella ja meritieteellisellä yhteistyöllä voidaan…

Tagit: , , , ,
04syys

Vireyttä kaikkiin kuljetusmuotoihin

Kuljettajan vireys vaikuttaa keskeisesti kuljetusten turvallisuuteen. Käynnissä on hanke, jonka tavoitteena on tuottaa nettiin ilmainen sovellus…

Tagit: , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design