Robottiautot ja ennakoitu liikkuminen ovat tulevaisuutta

25/03/2015 / 0 kommenttia / Tagit : ,
Kari Hiltunen
Työ
Liikenteen palvelut -osaston kehittämispäällikkö.
Ura
Hiltusen ura infra-alalla alkoi jo tie- ja vesirakennushallituksessa. Ura käsittää muun muassa taloussuunnittelua, tiedonhallintaa, päällysteiden ja siltojen hallintajärjestelmiä ja tutkimuskeskuksen päällikön tehtäviä. Viimeiset 10 vuotta Kari on työskennellyt liikenteen palveluiden kehittämisen parissa.
Koulutus
Kauppatieteiden maisteri.
Vapaa-aika
Vapaa-aikanaan Kari harrastaa jousiammuntaa ilman tähtäintä niin sanottuna vaistoammuntana, joka pohjautuu zen-buddhalaiseen mielensä tyhjentämiseen. Kari on myös ahkera valokuvaaja, ja on pitänyt kaksi valokuvanäyttelyä.

Älyliikenteestä on viime vuosien aikana tullut kuuma trendi infra-alalla. Suomi kulkee tämän trendin aallonharjalla ja olemme ottaneet älyliikenteen kärkiosaajan paikan Euroopassa. Liikennevirasto tekee älyliikenteessä paljon tutkimus- ja kehittämistyötä, jotta uusia turvallisuutta ja liikkuvuutta edistäviä palveluita saataisiin ihmisten käyttöön.

Liikenneviraston Älyliikenteen keinot -hanketta vetää hankepäällikkö Kari Hiltunen. Häntä kiehtovat älyliikenteessä sen asettamat haasteet sekä projektit, jotka lisäävät turvallisuutta tai työpaikkoja.

Älyliikenne ja robottiautot pinnalla

Tällä hetkellä suurin kehitystyö tapahtuu autojen ja infran yhteistoiminnallisissa järjestelmissä. Esimerkiksi, kun ajoneuvon turvatyyny laukeaa, voi kolariin joutunut auto tulevaisuudessa lähettää salamannopeasti viestin onnettomuuspaikkaa lähestyville autoilijoille.

”Samantyyppistä teknologiaa on jo nyt käytössä. Esimerkiksi ajoneuvojen ajovakauden hallintajärjestelmät tulkitsevat tienpinnan liukkautta. Yhteistoiminnallisuuden lisääntyessä ne lähettävät automaattisesti viestin muun muassa tieliikennekeskukseen, jossa laaditaan asiasta liikenteen turvatiedote, joka ilmestyy sitten symbolina autojen navigaattorinäytölle”, Kari Hiltunen toteaa.

Hiltusen mukaan robottiautot ovat tällä hetkellä toinen älyliikenteen kuuma trendi. Robottiautolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka pystyy kulkemaan ilman kuljettajaa muun liikenteen joukossa. Robottiautojen sanotaan reagoivan ihmistä nopeammin eteen sattuviin esteisiin tai esimerkiksi edellä ajavan äkkijarrutuksiin.

Älyliikenne muokkaa käyttäytymistä

Älyliikenne alkaa uusien palveluiden kehittymisen myötä muokata myös ihmisten käyttäytymistä. Esimerkkinä tästä Hiltunen antaa ihmisten liikkumistarvetta vähentävät toimet, kuten etätyöt, verkko-ostokset sekä sosiaalisen median palvelut. Ihmisen käyttäytymistä muokkaavat myös erilaiset ruuhkia ja keliolosuhteita ennustavat palvelut.

”Olemme olleet mukana kehittämässä turvallisuutta parantavia palveluita, joiden myötä ihmiset voivat arvioida keliennusteisiin perustuen matkalle lähdön ajankohdan tai kulkumuodon. Toinen uusi palvelukokonaisuus liittyy ajoneuvonavigaattoreihin. Meidän kehitystyömme keskittyy menetelmiin, joilla tiedot liikenteen sujuvuudesta ja häiriöistä saadaan ajantasaisesti kuljettajan tietoon”, Kari kertoo.

Keli- ja tiesäätiedotusten vaikutusten lisäksi Liikennevirasto panostaa tutkimuksissaan erityisesti liikenneruuhkien analysointiin ja siihen, miten ne vaikuttavat onnettomuusherkkyyteen ja perille tulon aikahaarukkaan.

Mitä seuraavaksi on tulossa?

Tällä hetkellä Liikennevirastolla on käynnissä kolme projektia liittyen älyliikenteeseen. Näin Kari avaa vuoden 2015 suunnitelmia:

”Yksi projekteista on nimeltään Älykäs meriväylä. Projektin tarkoituksena on kehittää uusia havaintolaitteita ja ennustemenetelmiä, joiden avulla aluksia voidaan varoittaa uhkaavista oloista.

Toinen käynnissä oleva hanke on Liikennelabra. Tässä hankkeessa liikenteen hallinnonala edistää uusien palveluiden syntymistä tarjoamalla lähinnä tukea suurten pilottien perustamiseen. Samalla kehitetään menetelmiä, joilla piloteissa mukana olevat ajoneuvot voivat tuottaa liikennekeskuksille ajantasaista tietoa liikennevirroista ja -häiriöistä.

Kolmas projekti, Nordicway, Coop, on pohjoismaiden yhteinen EU-hanke, joka kehittää älyliikennepalveluita akselille Vaalimaa–Helsinki–Turku–Tukholma–Kööpenhamina. Suomen Coop-osuudessa keskitytään uuteen teknologiaan, joka mahdollistaa autojen välisen nopean tiedonvaihdon ilman suuria yhteiskunnallisia investointeja. Coop sisältää myös selvitysosan, jossa analysoidaan miten ”salamaviestit” vaikuttavat kuljettajien käyttäytymiseen. Tarkoitus on perustaa satojen autojen pilotti E18-tielle sekä Helsingin ympäristön pääväylille.”

 

Artikkeli on alunperin julkaistu Liikenneviraston sivuilla. Lue alkuperäinen juttu tästä.

Kirjoittanut: Henna Kauppila
Kuva: Kari Hiltunen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
26kesä

Älyliikenteen keinoin kohti käyttäjäystävällisempää ja tehokkaampaa liikkumista

Ilkka Kotilainen työskentelee Liikennevirastossa Liikkumisen palvelut ja älyliikenne – yksikössä projektipäällikkönä. Kotilaisen vastuulla on älyliikenteen ja…

Tagit: ,
15kesä

”Liikenteen automatisointiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja rahoitusta”

Rauno Heikkilä toimii professorina ja tutkimusyksikön johtajana Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa Rakenteet ja rakentamisteknologia -tutkimusyksikössä. Parasta…

Tagit: , , ,
27huhti

”Liikenteen murros ja kestävä kehitys tarvitsevat tutkimusta tuekseen”

Alina Koskela työskentelee Liikennevirastossa projektipäällikkönä Aurora-hankkeessa, jossa rakennetaan valtatie 21:n yhteyteen arktista älyliikenteen testausekosysteemiä. ”Mielenkiintoisinta työssäni…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design