Pitääkö rautatieliikenteen turvallisuudesta olla huolissaan?

13/03/2017 / 0 kommenttia / Tagit : ,

Fintripin sivuilla käynnistyy liikenneturvallisuutta käsittelevä juttusarja. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee rautateiden turvallisuutta Suomessa.

*

Rautatieliikenne on Suomessa turvallista, ja matkustajia tai henkilökuntaa kuolee hyvin harvoin. Edellisestä matkustajakuolemasta on jo kymmenisen vuotta. Kaikkien vakavien onnettomuuksien määrä rautatieliikenteessä on laskeva. Onnettomuuksien määrällä mitattuna tilanne on siis hyvä ja junalla matkustaminen turvallista.

Allejäännit ja tasoristeysonnettomuudet

Junan alle jäämiset ja tasoristeysonnettomuudet aiheuttavat suurimman määrän henkilövahinkoja rautatieliikenteessä. Vuosittain junan alle jää jalankulkija noin kerran viikossa. Suurin osa allejäänneistä on tahallisia mutta ihmisiä jää alle myös esimerkiksi heidän oikaistessaan radan yli. Radan läheisyydessä liikkuessa kannattaa varautua siihen, että juna voi tulla kummasta suunnasta tahansa ja mihin aikaan tahansa. Raiteilla liikkuu myös yksittäisiä vetureita sekä ratatyökoneita.

Rautatien tasoristeyksissä tapahtuu onnettomuuksia kolmisenkymmentä vuosittain. Pitkällä aikavälillä onnettomuusmäärää on saatu laskemaan esimerkiksi tasoristeyksiä poistamalla. Tasoristeysonnettomuudet aiheuttavat junalle suistumisriskin. Jokainen tasoristeysonnettomuus on siis liikaa.

Turvallisuuden hallinta

Koko EU:n rautatieliikenteen turvallisuusajattelua on jo yli kymmenen vuotta ohjannut ensimmäisessä rautatieturvallisuusdirektiivissä esitelty malli. Toimijoilla, joita ovat rautatieliikenteen harjoittajat ja rataverkon haltijat, on viranomaisen (Suomessa Trafin) arvioima ja hyväksymä turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Turvallisuus on toimijoiden omalla vastuulla ja he ottavat käyttöön itsellensä sopivat menettelyt turvallisuuden hallintaan.

Tekninen järjestelmä

Rautatiejärjestelmä on hyvin tekninen. Kiskot, pölkyt ja radan muu rakenne ovat vain osa järjestelmää. Rautatieliikennettä hallitaan liikenteenohjauskeskuksista. Sieltä varataan kullekin junalle kulkutie, jolle muita junia ei päästetä. Lisäksi käytössä on automaattinen junien kulunvalvontajärjestelmä, joka estää junia ajamasta punaista päin tai ylinopeutta. Jollei veturinkuljettaja hiljennä, järjestelmä tekee sen.

Meillä Suomessa noin 44 % rataverkosta on sähköistetty. Ajolangoissa on suurjännite, joten niiden läheisyydessä on syytä olla varuillaan. Vaunun katolle kiipeäminen aiheuttaa yleensä sähköiskun, joka on hyvin usein tappava. Jännite on niin suuri, että ajolankaan ei tarvitse koskea vaan valokaari saattaa aiheuttaa sähköiskun yli metrin päähän ajolangasta.

Työntekijänä järjestelmässä

Teknisen turvallisuuden lisäksi on alettu yhä enemmän miettiä ihmistä kaiken tämän tekniikan keskellä. Pitäisi pysyä valppaana, koulutuksen tulisi olla kunnossa, työkyvyn pitäisi olla hyvä ja työergonomian kunnossa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmissä otetaankin yhä enemmän ihminen huomioon.

Pitääkö siis olla huolissaan? Yleisellä tasolla turvallisuustilanne on hyvä. On kuitenkin paljon asioita, joita pitää ottaa huomioon ja joita kehittämällä saamme rautatieliikenteestä yhä turvallisempaa.

Kirjoittanut: Kirsi Pajunen, johtava asiantuntija, Trafi

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
04syys

Vireyttä kaikkiin kuljetusmuotoihin

Kuljettajan vireys vaikuttaa keskeisesti kuljetusten turvallisuuteen. Käynnissä on hanke, jonka tavoitteena on tuottaa nettiin ilmainen sovellus…

Tagit: , ,
03elo

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat: Tieto lisää turvallisuutta

Tutkinta perustuu pitkäjänteiseen työhön Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat toimineet Suomessa kohta jo 50 vuotta. Toiminta tuli lakisääteiseksi…

Tagit: , ,
05kesä

Tarkkaamattomuus moninkertaistaa onnettomuuteen joutumisen riskin

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä on nouseva liikenneturvallisuusongelma. Euroopan komissio on arvioinut, että Euroopan teillä tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa 10–30 prosentissa…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design