Miten MaaS näkyy liikenteessä?

25/11/2015 / 1 kommentti / Tagit :

Ennemmin tai myöhemmin joudutaan vastaamaan kysymykseen, miten MaaS näkyy liikenteessä. Kysymys on täsmällinen ja selkeä. Mutta miten siihen vastataan? Tätä pohdimme Trafissa, kun mietimme sopivia seurantamittareita MaaSille.

Mitä seurataan, miten mitataan?

Mittaamisen onnistumiseksi on päätettävä ja määriteltävä, mitä seurataan. Sitten on asetettava tavoitteet seurattaville asioille ja löydettävä mittarit, jotka kuvaavat edustavasti mahdollista muutosta. Tähän asti kaikki kuulostaa selkeältä ja helpolta. Harjoitus osoittautui odotettua vaikeammaksi, ja vaikeudet johtuivat itse MaaSista.

Määritelmä

Mobility as a Service, Liikkuminen palveluna, on hyvin joustava käsite. Riippuen asiayhteydestä, esittäjästä ja näkökulmasta se voidaan avata eri tavalla. Käsitteellä on myös oma historiansa, joka palautuu Traffic as a Servicen ja Uuden liikennepolitiikan kautta älyliikenteeseen. Halusimme tässä vaiheessa pitää tarkastelukulman mahdollisimman laajana ja geneerisenä. Siksi sisällytimme määritelmään käyttäjän näkökulman lisäksi myös muita elementtejä, joita tarvitaan MaaSin edistämiseksi.

Ruotsalaisten Nollavisio on liikennepoliittinen menestystarina. Nollavisio tarkoittaa, että vakavia liikenneonnettomuuksia ei tarvitse hyväksyä. Liikenne on järjestettävä sellaiseksi, että vakavia onnettomuuksia ei tapahdu. Asiaa on havainnollistettu mm. kysymällä, hyväksyisitkö, että joku lähiomaisistasi kuolisi liikenteessä. Vastaavasti voidaan kysyä: Miksi myös muidenkaan tienkäyttäjien kuolemat pitäisi hyväksyä? Näistä lähtökohdista Ruotsissa ryhdyttiin suunnittelemaan onnettomuusvapaata liikennejärjestelmää.

Tavoitteet asetettiin korkealle. Poliitikot kiinnostuivat liikenneturvallisuudesta. Ennen kaikkea Nollavisiosta muodostui koskettava, mielenkiintoinen ja yhdistävä teema kaikille liikenteen toimijoille. Se on edelleenkin, parin vuosikymmenen jälkeen, johtava liikennepoliittinen visio Ruotsissa. Lisäksi se on liikenneturvallisuusvisiona omaksuttu ympäri maailman, myös Suomessa.

Nollavisiolla ja MaaSilla on paljon yhteistä. Molemmilla on vahvat yhteiskunnalliset perusteet. Molemmat ovat alkaneet poliittisena visiona. Molemmat tähtäävät muutokseen, jossa keskeisessä asemassa lopulta ovat liikkujien käyttäytyminen ja valinnat. Muutoksessa tarvitaan paitsi viranomaisia myös yksityistä sektoria ja kansalaisia.

Nollavision kohdalla on jo vastattu kysymykseen sen toiminnasta: http://www.visionzeroinitiative.com/ . Tässä harjoituksessa sovellettiin Nollavision seurantaraamia MaaS-muutosten mittaamisessa. Nollavision tapaan raamiin sisällytettiin seuraavia elementtejä halutun muutoksen aikaansaamiseksi:

  • Poliittinen tahtotila muutokselle
  • Toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen
  • Yksityisten toimijoiden aktiivisuuden mahdollistaminen
  • Liikkujien käyttäytymiseen ja valintoihin vaikuttaminen
  • (Osaaminen ja resursointi)

Rajaus

Positiivista edellä mainitussa raamissa on, että se kuvastaa varsin edustavasti MaaSin eteen tehtyä työtä eri tasoilla. Haasteena siinä on se, että tavoitteiden ja mittareiden kannalta raami kaipaa vielä rajausta. Rajauksessa käytimme apuna Helsingin Kaupungin uutta ja liikkumisstrategiaa, johon sisältyy MaaSin ajattelutapa. Kytkemällä MaaSin seurantaraami Helsingin liikkumisvisioon, pystyimme luonnostelemaan mittariston MaaSin muutosten seuraamiseksi.

MaaSin seurantamittarit

Alla on esitetty luonnos MaaSin aikaansaamien muutosten seuraamiseksi Helsingissä. Harjoitus on siinä vaiheessa, että mittareille etsitään parhaillaan tietoja ja tietolähteitä yhteistyössä Trafin, Helsingin Kaupungin ja Liikenneviraston kanssa. Oletamme, että pystymme lopulta vastaamaan kysymykseen, miten MaaS näkyy liikenteessä. Tässä vaiheessa päädyimme case-tyyppiseen ratkaisuun. Seurantaa on tarkoitus laajentaa koko maan kattavaksi, mikäli seuranta osoittautuu hyödylliseksi ja toimivaksi Helsingissä.

MaaS-taulukko

Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Kirjoittanut: Sami Mynttinen ja Katja Lohko-Soner, Trafi
Kuva: WohblogAt

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

1 kommentti

  1. Ville Voltti

    MaaSin ydintähän on se, että käyttäjä voi hyödyntää erilaisia liikkumispalveluja joustavasti sen sijaan, että investoinnin tai muunlaisten kynnysten kautta sitoudutaan johonkin tiettyyn kulkutapaan. Nostan tässä esiin vanhoja tutkimuksiani Joukkoliikenteen tutkimusohjelman (JOTU) ajoilta, jolloin lanseerasin kulkutapojen sekakäyttäjät -termin ja kehittelin liikkumistottumusten monimuotoisuutta kuvaavan ryhmittelyn. Luonnoksessa on seurantamittarina aika perinteinen kulkutapajakauma. Voisiko MaaSin vaikutuksia seurata sen mukaan, kuinka paljon ihmisten kulkutottumukset monipuolistuvat? Tämän mittaamiseen on valmista dataakin olemassa jo parin edellisen HLT-tutkimuksen ajalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
04syys

Vireyttä kaikkiin kuljetusmuotoihin

Kuljettajan vireys vaikuttaa keskeisesti kuljetusten turvallisuuteen. Käynnissä on hanke, jonka tavoitteena on tuottaa nettiin ilmainen sovellus…

Tagit: , ,
03elo

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat: Tieto lisää turvallisuutta

Tutkinta perustuu pitkäjänteiseen työhön Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat toimineet Suomessa kohta jo 50 vuotta. Toiminta tuli lakisääteiseksi…

Tagit: , ,
05kesä

Tarkkaamattomuus moninkertaistaa onnettomuuteen joutumisen riskin

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä on nouseva liikenneturvallisuusongelma. Euroopan komissio on arvioinut, että Euroopan teillä tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa 10–30 prosentissa…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design