Mihin liikenteen päästövähennystoimenpiteet pitäisi kohdistaa?

15/02/2015 / 0 kommenttia / Tagit : , ,

Liikenne muodostaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin viidenneksen ja on suurin päästöjen aiheuttaja päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Tämän vuoksi päästövähennystavoitteet kohdistuvatkin voimakkaasti liikenteeseen. Toisin kuin julkisuudesta usein saa kuvan, liikenteen päästövähennystoimenpiteiden valikoima on laaja, mutta toimenpiteiden priorisointiin tarvitaan lisää tietoa.

Ilmastopaneelin käynnissä oleva selvitys ”Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä” tuottaa syvempää tietoa päätöksenteon tueksi. Hankkeessa selvitetään, millä toimenpiteillä liikenteen päästötavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti. Tarkastelun lähtökohtana on vuosina 2010–2011 toteutetun valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineisto. Aineisto käsittää tiedot noin 50 000 matkasta, joista jokaiselle on laskettu energiankulutus ja päästömäärä. Näin päästöjen muodostumista voidaan tarkastella esimerkiksi matkan pituuden ja tarkoituksen mukaan eri alueilla, mikä auttaa toimenpiteiden kohdistamisessa tehokkaasti.

 

päästökuva

Pääosa (60 %) suomalaisten liikkumisesta muodostuu alle 5 kilometrin mittaisista matkoista. Näillä lyhyillä etäisyyksillä kävely ja pyöräily ovat todellisia vaihtoehtoja henkilöauton käytölle. Pitkällä aikavälillä suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa tiivistämällä yhdyskuntarakennetta kävellen ja pyörällä saavutettavaksi. Lyhyellä aikavälillä keinoja ovat henkilöautojen pysäköintimahdollisuuksien rajoittaminen ja pyöräväylien kehittäminen. Kävelyä ja pyöräilyä käytetään jo nyt lähes puoleen lyhyistä matkoista, mutta osuus vaihtelee kaupunkiseuduittain. Pääkaupunkiseudulla kävelyn osuus on yli 40 %, ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuudet noin 9 %. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla puolestaan kävelyn osuus on vain 30 %, pyöräilyn osuus 15 % ja joukkoliikennettä käytetään tuskin lainkaan.

Kaupunkiseuduilla tehdyt 5–50 kilometrin pituiset matkat muodostavat 35 % suomalaisten liikkumisesta. Näillä matkoilla -suurimman osuuden päästöistä aiheuttaa työ- ja opiskeluliikenne. Tätä liikkumista tukemaan on kuitenkin myös helpointa rakentaa joukkoliikennettä ja siten vähentää päästöjä. Nyt joukkoliikenteen osuus työ- ja opiskeluliikenteestä on vain noin viidennes. Joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan parantaa ja edistää sen houkuttelevuutta päivittäisillä matkoilla nopeuttamalla liikennettä kilpailukykyiseksi auton kanssa.

Työmatkaliikenteen lisäksi päästöjä aiheuttaa ostos- ja asiointiliikenne. Näillä matkoilla ei tyypillisesti käytetä joukkoliikennettä, sillä ostosten kantaminen vaikeuttaa sen käyttöä. Näin ollen KutsuPlus-palvelun kaltaiset uudet mallit voivat vähentää päästöjä erityisesti ostos- ja asiointimatkoilla. Lisäksi autotekniikan kehittämisellä on erittäin hyvät mahdollisuudet vähentää alle 50 kilometrin pituisten matkojen päästöjä. Yli 90 % autolla liikkumisesta tehdään juuri näillä matkoilla ja niistä aiheutuu kaksi kolmasosaa päästöistä. Ladattavilla hybridiautoilla ja sähköautoilla voidaan ajaa sähköllä merkittävä osa matkoista ja vähentää näin päästöjä.

Yli 50 kilometrin matkoilla kotimaassa päästöjä voidaan vähentää kehittämällä kimppakyytejä ja joukkoliikennettä yksityisauton käytön vaihtoehdoksi ja käyttämällä uusiutuvia polttoaineita autojen päästöjen vähentämiseksi. Ulkomaan matkojen osalta jokainen voi miettiä kaukomatkojen tarpeellisuutta ja käyttää lentoyhtiöiden tarjoamia hiilikompensaatiopalveluja.

Ilmastopaneelin selvitys tuottaa kevään aikana tarkempaa tietoa liikenteen päästövähennystoimenpiteiden potentiaalista ja kustannuksista. Selvitys muotoilee toimenpidekokonaisuuden, jolla voidaan saavuttaa 80 %:n päästövähennys vuoteen 2050 mennessä tasapainoisesti liikenteen tarpeisiin, tottumuksiin, tekniikkaan ja talouteen vaikuttaen.

Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Ilmastopaneelin blogissa 13.2.2015. Lue artikkeli tästä.

Kuva: Pekka Nikrus
Kirjoittanut: Heikki Liimatainen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
05kesä

Tarkkaamattomuus moninkertaistaa onnettomuuteen joutumisen riskin

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä on nouseva liikenneturvallisuusongelma. Euroopan komissio on arvioinut, että Euroopan teillä tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa 10–30 prosentissa…

Tagit: , , ,
10touko

Liikenneturvallisuus tilapäisten liikennejärjestelyjen yhteydessä vaatii suunnittelua

Työmaiden yhteydessä liikenneturvallisuus voi vaarantua, jos asiaan ei kiinnitetä huomiota tilapäisiä liikennejärjestelyjä suunniteltaessa. Tuomo Saarinen Espoon…

Tagit: ,
19huhti

Turvallinen liikenne 2025 – liikenneturvallisuustutkimusta maalla ja merellä

Turvallinen liikenne 2025 on tutkimusyhteistyöhanke, jossa tehdään monitieteistä liikenneturvallisuustutkimusta tie- ja rautatieliikenteen sekä merenkulun alalla. Hanke…

Tagit: ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design