”Merenkulkuala ansaitsee lisää arvostusta Suomessa”

21/10/2015 / 0 kommenttia / Tagit :
Tapio Karvonen
Työ
Erikoistutkija Turun yliopiston Brahea-keskuksen merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. Tutkimushankkeiden ohella merkittävän osan työtehtäviä muodostavat oman erikoisalan erilaiset asiantuntijatehtävät ja sidosryhmäyhteistyö sekä hallinnolliset tehtävät ja kehittäminen.
Ura
Erilaiset tehtävät Turun yliopistossa.
Koulutus
Karvonen opiskeli valtio-oppia kansainväliseen politiikkaan painottuen Turun yliopistossa. Tutkintona VTM.
Vapaa-aika
Laivojen valokuvaus on yksi mieluisimmista harrastuksista. Tapio myös matkustelee paljon ja tekee vuosittain 4–5 eri puolille Eurooppaa suuntautuvaa matkaa. ”Euroviisuharrastajana tulee myös kuunneltua paljon musiikkia eri puolilta Eurooppaa”, Tapio kertoo.

Tapio Karvonen työskentelee Turun yliopiston Brahea-keskuksen merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa erikoistutkijana. Karvosen erikoisala on meriklusteri eli meriteollisuuden, merenkulun ja satamatoimintojen muodostama kokonaisuus.

Tutkimustyö vie työhuoneen ulkopuolelle ja Eurooppaan

Vaihtelevat työtehtävät ovat Karvosen työn suola. Tutkimustyö vie usein myös työhuoneen ulkopuolelle ja tapaamaan sekä yritysmaailman että hallinnon ihmisiä eri puolilla Suomea ja Eurooppaakin. ”Erityisen mielenkiintoista oli olla mukana MariTime Hubs -hankkeessa, jossa selvitettiin eurooppalaisen meriteollisuuden rakennemuutoksen haasteita. Siinä sai todella kattavan näkemyksen kymmenen EU-maan meriteollisuuden tilasta,” Karvonen kertoo.

Tutkijan mieltä lämmittää, kun omien tutkimushankkeiden tuloksia hyödynnetään meriklusterialan toimintaedellytysten kehittämisessä niin paikallisesti kuin koko Suomen tasolla. ”Toivottavasti nyt käynnissä oleva Suomen meriklusteri 2020 -hanke saavuttaa myös paljon hyödynnettävää tietoa,” Karvonen sanoo.

Laivaharrastajaa kiehtoo kansainvälisyys

Turku on ollut Karvosen kotipaikka lapsuudesta saakka. Sopivaa opiskelualaa miettiessään monesta alasta kiinnostunut mies harkitsi kielten opiskelua, mutta valitsi lopulta yhteiskuntatieteet. Molempia aloja yhdistää Karvoselle tärkeä piirre, kansainvälisyys. Kielet ovat säilyneet harrastuksena ja kiinnostuksen kohteena. ”Harrastukseen tämä päätymiseni merenkulkualan pariinkin pohjautuu, sillä olen koko ikäni ollut erittäin innokas laivaharrastaja,” Karvonen kertoo.

Työmatkansa Karvonen taittaa polkupyörällä lumettomaan aikaan, mikä Turussa tarkoittaa suurinta osaa vuodesta. Lumisina jaksoina käytössä on bussi ja satunnaisesti oma auto. Pidemmät työmatkat mies kulkee mahdollisuuksien mukaan aina julkisilla kulkuneuvoilla, mieluiten junalla. Myös vapaa-ajan matkoilla, etenkin Helsinkiin mennessään, Karvonen suosii junaa. Välillä käytössä on myös oma auto, koska se on toisinaan kätevin, ainoa tai ylivoimaisesti edullisin mahdollisuus. Ulkomaan reissuille Karvonen valitsee lähimaihin laivan ja kauemmas lentokoneen.

Merenkulkualan tunnettuus sydämen asiana

Painopisteenä Karvosen työssä on meriklusterin taloudellisen merkityksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tutkimus Suomessa, mutta Karvonen on ollut mukana paljon myös kansainvälisissä hankkeissa. Tutkimushankkeiden ohella merkittävän osan työtehtäviä muodostavat erilaiset oman erikoisalan asiantuntijatehtävät ja sidosryhmäyhteistyö, sekä hallinnolliset tehtävät ja kehittäminen.

Karvonen kokee tärkeänä merenkulkualan ja koko meriklusterin tunnettuuden edistämisen ja toimintaedellytysten kehittämisen. ”Merenkulkuala on Suomessa valitettavan huonosti tunnettu ja aliarvostettu verrattuna sen merkitykseen Suomen kansantaloudelle, olemmehan täysin riippuvaisia merikuljetuksista,” Karvonen huomauttaa.

Liikennealasta kiinnostuneille nuorille Karvonen muistuttaa, että alalta löytyy hyvin erilaisia työtehtäviä. ”Tälle alalle voi päätyä monien eri opintovaihtoehtojen kautta, mikä kannattaa pitää mielessä,” Karvonen sanoo.

Kirjoittanut: Outi Vartiainen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
15kesä

”Liikenteen automatisointiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja rahoitusta”

Rauno Heikkilä toimii professorina ja tutkimusyksikön johtajana Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa Rakenteet ja rakentamisteknologia -tutkimusyksikössä. Parasta…

Tagit: , , ,
27huhti

”Liikenteen murros ja kestävä kehitys tarvitsevat tutkimusta tuekseen”

Alina Koskela työskentelee Liikennevirastossa projektipäällikkönä Aurora-hankkeessa, jossa rakennetaan valtatie 21:n yhteyteen arktista älyliikenteen testausekosysteemiä. ”Mielenkiintoisinta työssäni…

Tagit: , , ,
05huhti

”Kestävä liikenne on Suomen tilaisuus marssia maailman eturiviin”

Arto O. Salonen johtaa tutkimushanketta, jossa selvitetään uudenlaisten liikkumispalveluiden mahdollisuuksia. ”Ihmisten liikkumistarpeet täytyy pystyä turvaamaan vähemmällä…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design