Merenkulku: skenaarioita näkyvissä!

05/07/2013 / 0 kommenttia / Tagit : , , , , , , , ,

Merenkulun horisonttia on viime aikoina tähystelty ennätyksellisen vilkkaasti. Meriliikenteen ja -kuljetusten kehitystä ja tulevaisuutta on tarkasteltu useissa selvityksissä; sekä Trafi että Liikennevirasto ovat julkaisseet raportit, Varustamosäätiö on teettänyt omansa ja monissa merenkulun tutkimushankkeissa, kuten jäljempänä tarkemmin käsiteltävissä Laiva 2025- ja Penta-projekteissa, tulevaisuutta on luodattu eri näkökulmista.

Merkittävä kimmoke tähän on tietenkin ajankohtainen Suomen merenkulun strategiatyö, jota Liikenne- ja viestintäministeriössä vedetään avoimella ja merenkulun sidosryhmiä hyvin osallistavalla tavalla. Taustoittavalle selvitystyölle on kysyntää. Edellistä Suomen merenkulun strategiaa tehtiin kymmenisen vuotta sitten kompaktimpana prosessina. Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa (MKK) laaditussa strategiassa asiantuntemusta hyödynnettiin koko meriklusterin laajuudelta toki silloinkin; strategiatyön työryhmissä toimi kahdeksankymmentä merenkulkualan asiantuntijaa ja tulevaisuustyö oli myös silloin strategianmuodostuksen keskiössä.

Toinen syy innokkaaseen skenaariotyöhön on se, että merenkulussa yksinkertaisesti nyt ja lähivuosina on tapahtumassa huomattavan paljon asioita, ennen muuta ympäristösäännösten myötä. Faktoja monista tulevista muutoksista tiedetään, mutta muutosten vaikutukset ovatkin jo hankalammin arvioitavissa. Avuksi tarvitaan erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien tarkastelua mm. skenaarioiden kautta.

Kolmantena tekijänä lisäpontta ennustamiseen ja tulevaisuustyöhön tuo talouden yleinen epävarmuus, jonka myötä vastaavasti kuljetuskysyntään liittyy tavallista enemmän epävarmuutta. Talouden rakennemuutos, muutokset tuotannossa, kaupassa ja kansainvälisessä työnjaossa sekä logistiikassa ovat keskeisiä elementtejä, kun mietitään meritse tapahtuvan tavarankuljettamisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

Skenaarioista laivaksi

Turun yliopiston MKK:n, Aalto-yliopiston ja kuuden yrityksen yhteisessä ”LAIVA 2025” hankkeessa on päämääränä tuottaa vaihtoehtoinen ja optimaalinen aluskonsepti Suomen kauppamerenkulussa vuonna 2025 liikennöivälle kuivarahtialukselle.

Hankkeen järjestämässä tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin logistiikka- ja meriteollisuus- ja merenkulkualojen asiantuntijoiden kesken Suomen ja Itämeren alueen merenkulun toimintaympäristömuutoksia ja luotiin skenaarioita. Tiivistettyinä näkemyksinä todennäköisestä kehityksestä asiantuntijat katsoivat, että talouden ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena Suomen raskaan teollisuuden vähenevät tavaratonnit kompensoituvat kasvavilla päivittäistavaran ja tuonnin volyymeilla. Kaivosteollisuudesta uskotaan todennäköisesti kehkeytyvän Suomen talouteen uusi tukijalka, joka kasvattaa kuivan irtorahdin määrää. Suomen ulkomaankaupan uskotaan kasvavan Aasian maiden ja Venäjän kanssa, joskin Suomen kauttakulkuliikenteen kehitys Venäjälle nähdään jatkossa hyvin vaatimattomana. Yksikköliikenteen uskotaan edelleen kasvavan kuten myös tavaran aikasensitiivisyyden sekä kuljetusfrekvenssien. Maayhteyksien merkitys Euroopan sisäisissä kuljetuksissa lisääntyy ja liikennöinti Koillisväylällä tulee jossain mittakaavassa mahdolliseksi. Energiakuljetuksista LNG-kuljetukset lisääntyvät oleellisesti kuten myös bioenergian ja jätteiden kuljetus. Aluskoon osalta on kasvua erityisesti nähtävissä kuivarahtialusten osalta. Elinkaariajattelu, alusten energiatehokkuus sekä ympäristöystävällisyys saavat suuren huomion, kuten myös alusten monikäyttöisyys ja lisääntyvä automaatio kautta linjan.

Aluskonseptisuunnittelun inspiraatioksi laadituista skenaarioista ensimmäinen oli nopean kasvun ja kehityksen ”Sea dream”, jossa maailmantalous on elpynyt talouskriisistä hyvin, mikä on siivittänyt Suomen ulkomaankaupan huomattavaa vahvistumista erityisesti vientikysynnän osalta. Suomen talous on tasapainossa ja vahvalla pohjalla. Teknologia on kehittynyt harppauksenomaisesti ja uudet innovaatiot otetaan nopeasti käyttöön vähentäen raaka-aineintensiteettiä ja energiankulutusta. Kaivosteollisuudesta on kehittynyt Suomen johtava teollisuuden ala, jota tukevat Suomen vahva logistiikkaosaaminen sekä kuljetusten ympäristöinnovaatiot. Suomen kauppalaivasto on ympäristö- ja muiden säädösten saattelemina uusiutunut, minkä takia alukset ovat pääasiassa LNG-käyttöisiä, energiatehokkaita ja ympäristöystävällisempiä, joka on Suomelle selvä kilpailuetu.

Ennustettavien ja hallittavien riskien ”The 7th wave” skenaariossa maailmantalouden tila ei sitten kriisivuosien ole ottanut toipuakseen toivotussa tahdissa ja mittakaavassa, joskin varovaista toiveikkuutta pidemmän aikavälin positiivisesta talouskehityksestä onkin nähtävissä. Teollisuuden viennin volyymit ovat laskeneet huomattavasti, mikä on vähentänyt kuljetustarpeita ja samalla lisännyt logistisia kustannuksia. Eri toimialojen tuotteet ovat keskittyneet valikoituihin toimialoja palvelemaan erikoistuneisiin satamiin.

Uhkiin varautuvassa ”The crescent and polaris” skenaariossa pitkäaikainen poliittinen kuohunta, talouden epävakaus ja terrorismi lamauttavat merenkulkua eri puolilla maailmaa. Joitain väyliä, kuten Suezin kanava päätetään sulkea ja muun maailman ohella Suomi joutuu etsimään vaihtoehtoisia ja turvallisempia merikuljetusreittejä. Muut kuljetusmuodot, mukaan lukien sisävesikuljetukset, otetaan tehokkaampaan käyttöön ja Helsinki-Tallinna tunnelin rakentaminen aloitetaan. Käyttämättä jääneet alukset otetaan uuskäyttöön esimerkiksi tuotanto- ja/tai varastointiyksiköinä. Kriisin aiheuttama globaali öljyn saatavuusongelma ja raju hintakehitys lisäävät arktisten alueiden luonnonvarojen merkitystä entuudestaan. Aasian kaupassa Suomi varmistaa vaivattoman pääsyn Koillisväylälle vuokraamalla sataman Jäämeren rannalta. Merikuljetusten tehokkuus sekä meriturvallisuuskriteerit maksimoidaan aluskehityksessä, operoinnissa ja kuljetusmarkkinoilla.

Satamien skenaarioita

Toinen ajankohtainen tulevaisuutta luotaava projekti on satamien PENTA-hanke. Se on kansainvälinen yhteistyö- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on selvittää miten hankkeeseen osallistuvat satamat kolmessa eri Itämeren maassa voivat yhdessä parantaa kilpailukykyään ja vastata Itämeren aluetta koskeviin taloudellisiin, ympäristöllisiin ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin seuraavien vuosikymmenten aikana. Myös tässä hankkeessa analysoidaan tekijöitä, jotka vaikuttavat tavara- ja matkustajaliikenteen kehittymiseen Itämeren alueella ja luodaan niiden pohjalta tulevaisuuden skenaarioita.

PENTA-hankkeessa skenaarioiden luominen alkoi tutustumalla aikaisempiin tutkimuksiin ja skenaarioihin, jotka liittyivät Itämeren liiketoimintaympäristöön sekä meriliikenteeseen. Myös Euroopan ympäristökeskuksen laatimat tulevaisuuden megatrendit ohjasivat skenaarioiden valmistelussa. Itse tulevaisuuskuvien luominen toteutettiin käyttämällä tulevaisuustaulukkoa. Projektin kolme vaihtoehtoista skenaarioita kuvaavat todennäköisintä tulevaisuudentilaa, haasteellista mutta ympäristöarvoja huomioivaa tilaa, sekä optimaalisinta tulevaisuudentilaa merenkulkualalle.

PENTA-projektin ensimmäinen skenaario on nimeltään ”Rising costs – no surprises”. Tässä skenaariossa tulevaisuuden odotukset ovat maltilliset. Venäjän liikennestrategian vaikutukset ovat epäselvät, polttoainekustannusten kasvu jatkuu ja rikkidirektiivi on astunut voimaan suunnitellusti. Tämä lisää rekkaliikennettä ja vähentää meriliikennettä pitkillä matkoilla. Venäjän voimakas talouskasvu puolestaan lisää meriliikennettä yleisesti Itämerellä. Toinen skenaario ” Green concentration” kuvaa tilannetta, jossa EU:n säännökset ympäristöarvoja kohtaan ovat tiukentuneet mutta yritykset ovat sopeutuneet tilanteeseen. Matalan talouskasvun ja korkeiden energiakustannusten vuoksi meriliikenteen suhteellinen osuus on kasvanut sen ollessa kustannustehokkain kuljetusmuoto. Samaan aikaan kuljetusalalla olevien yritysten määrä on kutistunut. Venäjän talouskasvu ei ole syrjäyttänyt EU:n sisäistä liikennettä Itämeren merkittävämpänä kauppamuotona. Kolmas skenaario antaa positiivisimman kuvan merenkulkualalle ja se on nimeltään ”Good times for shipping”. Talouskasvu Itämerenalueella on yleisesti ollut voimakasta ja erityisesti Venäjän talouskasvu on lisännyt liikennettä lähistöllä olevien satamien kautta. Polttoainekustannusten kasvu on ollut maltillista ja rikkidirektiiviä ei myöskään ole ratifioitu alkuperäisen suunnitelman mukaan.

PENTA-hankkeen loppuraportti ilmestyy elokuussa 2013 ja eri työpakettien väliraportit sekä seminaareissa pidetyt esitelmät ovat luettavissa osoitteesta http://www.pentaproject.info/en. LAIVA 2025-hankkeen tulosten esittelytilaisuus järjestetään niin ikään elokuussa, 29.8. Otaniemessä.

Tulevaisuusskenaarioita voidaan laatia eri lähtökohdista ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Yhteisenä nimittäjänä kuitenkin on, että ne osaltaan edesauttavat tulevaisuuteen valmistautumista ja tukevat päätöksentekoa. Skenaariot mm. auttavat välttämään ns. yhden ennusteen harhaa, valmistavat mahdollisten yllätysten varalle ja tuovat esiin muutosta ennakoivia vihjeitä, heikkoja signaaleja. Meriklusterissa – samalla kun sen toimintaympäristö on moniulotteisempi ja muutosalttiimpi kuin koskaan – myös tietoisuus tästä on yrityksissä, viranomaissektorilla ja tutkimuslaitoksissa tehtävän tulevaisuustyön ansiosta aikaisempaa suurempaa ja samalla edellytykset meriklusterin kilpailukyvyn kehittämiselle entistä paremmat.

Sakari Kajander, Irina Wahlström ja Anssi Lappalainen

Kirjoittajat työskentelevät Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa, Turun yliopistossa.

Sakari Kajander, Irina Wahlström ja Anssi Lappalainen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
03elo

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat: Tieto lisää turvallisuutta

Tutkinta perustuu pitkäjänteiseen työhön Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat toimineet Suomessa kohta jo 50 vuotta. Toiminta tuli lakisääteiseksi…

Tagit: , ,
05kesä

Tarkkaamattomuus moninkertaistaa onnettomuuteen joutumisen riskin

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä on nouseva liikenneturvallisuusongelma. Euroopan komissio on arvioinut, että Euroopan teillä tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa 10–30 prosentissa…

Tagit: , , ,
10touko

Liikenneturvallisuus tilapäisten liikennejärjestelyjen yhteydessä vaatii suunnittelua

Työmaiden yhteydessä liikenneturvallisuus voi vaarantua, jos asiaan ei kiinnitetä huomiota tilapäisiä liikennejärjestelyjä suunniteltaessa. Tuomo Saarinen Espoon…

Tagit: ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design