MaaS-palveluiden liiketoiminnan mahdollisuudet

29/10/2015 / 0 kommenttia / Tagit :

Palvelumarkkinat ovat murroksessa! Muutosten tahti vaihtelee toimialoittain ja kehityspolutkin ovat erilaisia. Voimme kuitenkin tunnistaa tiettyjä yhteisiä piirteitä. Yksi näistä piirteistä on palvelullistuminen (servitization), joka lähti liikkeelle viime vuosituhannen loppuvuosina, kun suuret tuoteyritykset havaitsivat tuotteista saatujen marginaalien pienentymisen ja palveluliiketoiminnan kannattavuuden paranemisen. Digitalisoituminen on tukenut tätä kehitystä. Ensimmäisessä muutosaallossa olivat alat, joiden tuotteet olivat joko jo bittimuodossa tai helposti digitalisoitavissa. Valokuvausala muuttui dramaattisesti jo 1990-luvulla, musiikkibusiness vuosituhannen alkuvuosikymmenenä. Tavaralogistiikka on hakenut uusia palveluratkaisuja erilaisten paikannusteknologioiden kautta.

Henkilöliikenteen palvelujen osalta digiajan murros on merkittävässä mittakaavassa vasta tulossa. Uusimpana trendinä palvelukehityksessä on resurssien jakaminen. Start-up yritykset haastavat perinteiset yritykset jakamistalouden keinoin. Uudet internet-pohjaiset verkkosovellukset eli platformit tuovat yhteen ihmiset, joilla on osaksi hyödyntämättömiä resursseja, ja ihmiset, jotka haluavat näitä resursseja lyhytaikaisesti vuokrata. Näitä resursseja voivat olla niin työtunnit kuin ajoneuvotkin. Vaikka perinteiset mallit vielä ovat valta-asemassa liikkumisessa, jopa lakitupiin edenneet riidat osoittavat uusien jakamisen mallien olevan kehittymässä uhaksi vakiintuneille liiketoimintamalleille.

Analysoidessamme liiketoimintaa henkilöliikennetoimialalla toimintopohjaisen mallin avulla havaitsimme, että suuri muutos on tapahtumassa niissä toiminnoissa eli aktiviteeteissa, jotka liittyvät kuljetustapahtumaan, mutta eivät itsessään liikuta tavaroita tai ihmisiä. Kutsumme tämäntyyppisiä aktiviteetteja tyydyttäviä palveluja järjestely- eli organizing -palveluiksi. Näitä ovat muun muassa kuljetusresurssien allokointia ja jakamista tukevat palvelut, reitinsuunnittelu ja kuljetusten tilaaminen, sekä monet niitä tukevat palvelut. Nämä palveluelementit ovat myös merkittävässä roolissa liikkumisen palvelullistumisessa (Mobility as a Service). Ne ovat jo syntyessään globaaleja, ja tarjoavat suuren liiketoimintapotentiaalin. Itse liikkumiseen liittyvät palvelut, kuten joukkoliikenne ovat toisaalta pääosin paikallisten operaattorien hallussa, suuria kansainvälisiä palveluyrityksiä ei ole juurikaan syntynyt.

Hyväkään uusi palvelu ei takaa sen menestymistä automaattisesti. Liikkumisen palveluinnovaatio haastaa usein omaan kulkuneuvoon perustuvan liikkumisen. Yksityisautoilu, jota voidaan sanoa liikkumisen itsepalveluksi, on edelleen ylivoimaisesti yleisin liikkumisen muoto ainakin kehittyneissä talouksissa. Tämän vahvan itsepalvelu-instituution murtaminen ja liikkumisen palvelullistaminen vaatii uusien palveluinnovaatioiden lisäksi sekä julkisen vallan toimenpiteitä, että ihmisten asenteiden muutosta. Kuten uudet talouden tutkimussuunnat, institutionaalinen taloustiede ja behavioristinen taloustiede ovat tunnistaneet, ihmisten ja myös yritysten käyttäytyminen ei ole puhtaasti rationaalista, vaan siihen vaikuttavat myös aikaisemmat kokemukset, sosiaalinen ympäristö ja tunteet.

Suomen kaltaiselle pienelle, kehittyneelle taloudelle, jossa on kansainvälisesti mitattuna erittäin korkea osaamistaso digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, toimialan murros on liiketoiminnallinen ja taloudellinen mahdollisuus. Jos haluamme hyödyntää tätä mahdollisuutta liikkumisen palvelullistumisen murroksessa, viranomaisten on tasoitettava tie, mutta sen ei tulisi sotkeutua itse liiketoiminnan kehittämiseen. Tässä taloudellisessa tilanteessa valtiovallalla ei ole edes varaa ylenmääräisiin taloudellisiin tukitoimiin. Tarvitaan kansainvälistä rahaa ja ulkomaalaisia investointeja alueelle. Tässä voisimme hakea oppia eteläisestä naapuristamme, Virosta, joka on julistautunut julkisten digitaalisten palvelujen kehitysympäristöksi ja houkutellut ulkomaalaisia hakemaan virtuaalikansalaisuutta (täysin uusi käsite) ja näin luonut pieneen maahan suuren määrän digipalvelujen koekäyttäjiä. Palvelujen kehittäjille on luotu ympäristö jossa he voivat testata uusia innovaatioitaan. Toimisiko vastaavanlainen malli liikkumisen palveluissa?

Kirjoittanut: Mika Raulas, Jukka Kallio, Markku Tinnilä - Steeri ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Kuva: Matthias Ripp

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
04syys

Vireyttä kaikkiin kuljetusmuotoihin

Kuljettajan vireys vaikuttaa keskeisesti kuljetusten turvallisuuteen. Käynnissä on hanke, jonka tavoitteena on tuottaa nettiin ilmainen sovellus…

Tagit: , ,
03elo

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat: Tieto lisää turvallisuutta

Tutkinta perustuu pitkäjänteiseen työhön Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat toimineet Suomessa kohta jo 50 vuotta. Toiminta tuli lakisääteiseksi…

Tagit: , ,
05kesä

Tarkkaamattomuus moninkertaistaa onnettomuuteen joutumisen riskin

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä on nouseva liikenneturvallisuusongelma. Euroopan komissio on arvioinut, että Euroopan teillä tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa 10–30 prosentissa…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design