”Liikenteestä voi muodostua Suomen suurin kasvu- ja vientiala”

21/05/2015 / 1 kommentti / Tagit : ,
Jouni Wallander
Työ
Osakkaana ja yrittäjänä Innosto Oy:ssä vuodesta 2012. Asiakkaita viime vuosina mm. VR, LVM, HSL, Liikennevirasto ja Solita. Erikoisalana rautatieliikenteen täsmällisyyden johtaminen.
Ura
Jouni työskenteli Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä vuosina 2008 – 2014 projektipäällikkönä ja tutkijana. Tutkimusteemoihin kuuluivat mm. rautatieliikenne, liikennejärjestelmä ja kestävä liikkuminen.
Koulutus
DI-opintoihin TTY:llä kuului tiedonhallintaa, logistiikkaa ja ohjelmistotuotantoa.
Vapaa-aika
Vapaa-ajallaan Jouni ihmettelee 10 kuukauden ikäistä Viivi-tytärtään, pyöräilee ja käy salilla. ”Lisäksi meuhkaan internetissä liikenne- ja kaupunkikehitysteemoista ja puheenjohdan Urbaani Tampere ry:tä,” hän kertoo.

Jouni Wallander tekee töitä liikennealan liikkeenjohdon konsultoinnin parissa omassa yrityksessään Innosto Oy:ssä. Mielenkiintoisinta Wallanderin työssä ovat monipuoliset toimeksiannot. ”Tällä hetkellä toimin projektipäällikkönä Kehäradan liikennöinnin aloittamisprojektissa VR Lähiliikenteessä, sekä laadin IT-talo Solitalle liikennetoimialan strategiaa ja brändiä,” Wallander kertoo. Hän on myös ollut mukana kehittämässä Fintripiä sekä konsultin että vt. projektipäällikön roolissa.

Tietojohtamisen kautta liikennealan pariin

Wallander on syntyisin Riihimäeltä, mutta asunut käytännössä koko ikänsä Tampereella. Valtaosa Innoston asiakkaista on Helsingissä, joten sielläkin mies vierailee usein. Työmatkat kaupunkien välillä taittuvat junalla. ”Bussia käytän päivittäin ja fillaria viikoittain, kaikkea muutakin satunnaisesti, ” Wallander sanoo. Autokin löytyy, mutta sillä tulee ajettua vain pakolliset reissut pari kertaa viikossa.

Alun perin Wallander opiskeli tietojohtamista ja ohjelmistotuotantoa sillä ajatuksella, että päätyisi töihn IT-alalle tai liiketoimintatiedon hallinnan (business intelligencen) pariin. ”Vähitellen kuitenkin päädyin lukemaan logistiikan pääainetta ja sitä kautta edelleen sairaalalogistiikan tutkimusprojektien kautta liikenneteemojen pariin,” Wallander kertoo.

Yhteiskunnalliset tutkimusteemat kiehtovat

Wallanderin erikoisalaa liikennetutkimuksen parissa on rautatieliikenteen täsmällisyys ja sen johtaminen. Tutkimuksessa ja kehittämisessä häntä kiinnostavat eniten teemat, joiden kehittäminen on yhteiskunnallisiesti merkittävää. ”Esimerkiksi potilaslogistiikan, rautatieliikenteen täsmällisyyden ja kestävän liikkumisen edistäminen tuovat selkeää yhteiskunnallista hyötyä”, Wallander sanoo.

 Liikennealan murros luo hienoja mahdollisuuksia

”Liikenteestä voi muodostua Suomen suurin kasvu- ja vientiala,” sanoo Wallander. Hän seuraa mielenkiinnolla liikennealan murrosta. Alan nopeasta muutoksesta kertovat muun muassa kilpailun avautuminen linja-auto-, taksi- ja rautatieliikenteessä sekä pyöräilyn suosion nopea lisääntyminen.

”Myös liikenteen palvelut yleistyvät jatkuvasti, ja samalla oman auton omistamisen vähenee,” Wallander luettelee. Murroksesta kielii myös kevyiden raiteiden maihinnousu, kuten raitiotien rakentaminen Tampereelle.

Nopea muutos maailman suurimmassa järjestelmässä, liikenteessä, luo lukemattomia mahdollisuuksia myös nuorille. ”Mielenkiintoisia duuneja alan parissa riittää loputtomasti,” Wallander vinkkaa alasta kiinnostuneille.

Kirjoittanut: Outi Vartiainen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

1 kommentti

  1. Veikko Hintsanen

    Niin Liikenne käsitetään ja tuodaan esille jatkuvasti ja jälleen myös tässä Finntripin artikkelissa ,ikään kuin se olisi ainoastaan raide ja maantieliikennettä ja niiden kehittämistä.

    Unohtaen tietoisesti, artikkeli toisensa jälkeen , että meidän suurin ongelma on juuri maantie ja raideliikenteen avulla logistiikan kokonais kustannukset. Ne eivät alene mikäli emme kykene (esim Saksa noin 11% ) kilpailijamaiden tavoin siirtämään bio ,bulk ja kontti liikenteen volyymejä raiteilta ja maanteiltä -rityisesti maanteiltä – sisävesille maksimoiden sisävesiliikenteen liikenne volyymit ja osuudet. samalla siirrymme luontevasti kestävän kehityksen ja EU liikennestrategian mukaisesti raide ja maantieliikenteen siirroilla vesiliikenteeseen ja kykenemme myös vuoden 2020 jälkeen täyttämään maantieliikenteen ilmastotavoitteet EU 2050 sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

    Kaikki mitä vaan voidaan tulisi siirtää maanteiltä (niin ilmasto kuin valtion talous)

    Tätä tulisi aloittaa laskemaan ja vertailemaan kokonaisvaltaisesti älyliikennettä soveltaen myös meillä.

    Mallin voi ottaa suoraan Ruotsista (nearest port is best port) , vaikkei noin 500 miljoonan euron vesiliikenne infran korjausvelan investointia mitenkään tahdottu ottaa huomioon kun viimeinen vertailu Ruotsin ja Suomen liikennebudjettien vertailut tilattiin liikenneviraston(kin) toimesta ilman sisävesiliikenteen huomioimista( julkaisu : Pellervon tutkimuskeskus 5.2.2015)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
26kesä

Älyliikenteen keinoin kohti käyttäjäystävällisempää ja tehokkaampaa liikkumista

Ilkka Kotilainen työskentelee Liikennevirastossa Liikkumisen palvelut ja älyliikenne – yksikössä projektipäällikkönä. Kotilaisen vastuulla on älyliikenteen ja…

Tagit: ,
15kesä

”Liikenteen automatisointiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja rahoitusta”

Rauno Heikkilä toimii professorina ja tutkimusyksikön johtajana Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa Rakenteet ja rakentamisteknologia -tutkimusyksikössä. Parasta…

Tagit: , , ,
27huhti

”Liikenteen murros ja kestävä kehitys tarvitsevat tutkimusta tuekseen”

Alina Koskela työskentelee Liikennevirastossa projektipäällikkönä Aurora-hankkeessa, jossa rakennetaan valtatie 21:n yhteyteen arktista älyliikenteen testausekosysteemiä. ”Mielenkiintoisinta työssäni…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design