”Huomisen liikenteeseen valmistaudutaan tänään”

06/03/2015 / 1 kommentti / Tagit :
Tiina Jauhiainen
Työ
Liikenneviraston T&K ohjelmajohtaja.
Ura
Aiemmin urallaan Tiina on toiminut esimerkiksi tullipäällikkönä, erityisasiantuntijana ja tutkijana.
Koulutus
Koulutukseltaan Jauhiainen on kauppatieteen maisteri pääaineenaan kansantaloustiede. Parhaillaan hän tekee väitöstutkimusta strategiatutkimuksen pääaineeseen.
Vapaa-aika
Vapaa-ajan täyttävät perhe ja lasten harrastukset eli jääkiekko ja jalkapallo.

T&K-ohjelmajohtaja Tiina Jauhiainen koordinoi työssään noin 6 miljoonan euron arvoista kehittämiskokonaisuutta. Kun Liikennevirasto kumppaneineen tekee liikenneväyliin keskittyvää kehittämistyötä, niin hyötyä koituu koko yhteiskunnalle. Uusia ratkaisuja ja ideoita ei pantata, vaan ne tulevat kaikkien hyödynnettäväksi.

Emmekö voisi pitää huolta liikenneväylistä samalla tavalla kuin ennenkin?

Jauhiaisen mukaan emme voi. Yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeet muuttuvat. Uudistuviin tarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti uusilla palveluilla ja kehittämisellä. Kummankin pohjana on yhä enenevässä määrin tieto.

”Tietoon perustuvan kehittämisen juuret lähtevät oikeanlaisen ja laadukkaan tiedon keräämisestä. Kun tieto on laadukasta, sen pohjalta on mahdollista rakentaa käytännöllisiä palveluita väylien käyttäjille”, Jauhiainen sanoo.

Tutkimuksella pienempi hiilijalanjälki

Liikennejärjestelmä halutaan viedä kestävän kehityksen tielle. Ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi etsitään jatkuvasti. Esimerkiksi väylien kunnossapitoon kehitetään vähemmän ympäristöä kuormittavia vaihtoehtoja.

Uusilla ratkaisuilla tavoitellaan muiden muassa ympäristöystävällisyyttä ja taloudellisuutta. 20 miljardin euron arvoisen väyläomaisuuden hallintaa on mahdollista tehostaa esimerkiksi tietomallinnuksen ja ennakoivan kunnossapidon avulla.

Yhteiskunnan hyväksi

Liikenteen kehittäminen on koko yhteiskunnan etu. Liikennevirasto ei suinkaan tee tutkimus- ja kehitystyötä yksin. Kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä hyödynnetään eri osapuolten vahvuuksia.

Eri maiden uniikit vahvuudet ovat rikkaus ja tie vastavuoroiseen oppimiseen. Erilaisuuden hyödyt pätevät myös eri organisaatioiden välillä tehtävään yhteistyöhön. Julkisella toimijalla on paljon annettavaa yrityksille sekä oppi- ja tutkimuslaitoksille, ja niillä taas meille.

”Usein pyrkimyksemme ovat samansuuntaisia, joten matka kannattaa tehdä yhdessä toisiamme täydentäen”, Jauhiainen toteaa.

Kirjoittanut: Niko Hyppönen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

1 kommentti

  1. Veikko Hintsanen

    ”Tietoon perustuvan kehittämisen juuret lähtevät oikeanlaisen ja laadukkaan tiedon keräämisestä. Kun tieto on laadukasta, sen pohjalta on mahdollista rakentaa käytännöllisiä palveluita väylien käyttäjille”

    LVM:ssä tulisi olla erityisen tarkkana kyseisen johdosta koska Oikeuskansleri on vasta vajaa vuosi sitten huomauttanut miniteriötä virheellisen ja puutteellisen tiedon saattamisesta mm hallitukselle ja kansanedustajille päätöksenteon pohjatietoja koskien.

    Samaa kriteeriötä tulisi käyttää kun ministeriö arvioi omaa linjaansa EU liikennestrategiaan: pitäisi tutkia myös sitä : Onko tätä EU liikennestrategia tietoa käytetty kun liikennepoliittista selontekoa vuonna 2012 tehtiin ja aiotaanko jälleen jättää kyseinen strategia huomioimatta. Saavutetut kyseen alaiset tulokset ainakaan eivät poisjättämistä edellytä.

    Mielestäni Suomen liikennepoliittinen selonteko on vastoin EU liiikennestrategian tavoitteita . Tästä viitteeksi tarvitsee vain mainita sen faktan että EU liikennestrategia edellyttää toimia,joilla voidaan maantie liikenteen volyymejasiirtää mm vesiliikenteen piiriin.

    Ja tätä suunnittelua ei ole edes aloitettu vaan päinvastoin kaikki mahdollinen on tehty ,ettei sitä edes aloitettaisi.

    esimerkki: LVM raportti 3/2010 edellyttää että Keitele Päijänne alueen liikenne(infra) järjestelyt tulee arvioida mikäli vuoden 2015 jälkeen alueelle tulee liikenteeseen vaikuttavia muutoksia. Tätä ei tehty vaan annettiin suoraan Äänekoskelle vahva maantie ja raideliikenteen kehittämislupaus.

    Edelleen valtakunnan tasolla Liikennevirasto tilasi lobbareitten kanssa Ruotsin liikenteen ja sen infra käytön kulujen ja kehittämisen vertailun suomen vastaavaan . Se tilattiin Pellervolta ilman vesiliikenteen mukaan ottoa tutkimukseen , vaikka tiedettiin, että

    Ruotsissa on jo käynnissä EU liikennestrategian edellyttämä muutos, jolla pyritään siirtämään maantieliikenne volyymeja sisävesi/itämeri/ suoraan ilman rannikkosatamia tapahtuvaan keski euroopan jokiliikenne piiriin.

    Tulos julkistettiin pari kuukautta sen jälkeen, kun saman ilman vesiliikenne korjauvelka infran arviointia ei oltu hyväksytty mukaan (koska LVM ei sitä tuonut esille) parlamentaarisessa liikenne infran velkaa arvioivassa komieteassa.

    Ei vaikka Suomen vesiliikenteen korjausvelka on suurempi mitä Ruotsin 500 miljoonan jo käynnissä olevat korjaukset , ollen oman arvioini mukaan noin 1,5 miljardia jolla päästäisiin vasta noin puoleen Ruotsin vastaavasta sisävesilaivakoosta, vaikka käytettäisiin uusia ympärivuotiseen sisävesi/itämeri/eu jokiliikenteeseen kehitettyjä ultra keveitä laivoja

    http://www.e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan2015/05%20Arctic%20logistics,%20Shipdesign%20and%20Energy%20efficience%20in.pdf

    Eli yhdyn todella lausumaasi soveltaen siihen, että juuret täytyvät olla syvällä virheellisen tiedon käytössä kun eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa 6/2013 voidaan julkistaa sivulla 19; että maamme logistiset kustannukset ovat kaksi kertaa suuremmat mitä kilpailijamaissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
08marras

”Digitalisaation hyödyt eivät toteudu ilman avaraa näkökulmaa”

Jouni Lappalainen on erikoistunut merenkulun turvallisuuteen, ja on perehtynyt aiheeseen niin tutkijan kuin virkamiehenkin ominaisuudessa. Merenkulun…

Tagit: , ,
11syys

”Kokonaisuuksien ymmärtäminen on entistä tärkeämpää”

Nils-Olof (Olle) Nylund työskentelee VTT:llä liikenteen energiankäytön tutkimusprofessorina. Nylundin erikoisalaa liikennetutkimuksen parissa on ajoneuvo- ja polttoainetekniikka….

Tagit: ,
21elo

”Tutkimustiedolla on keskeinen rooli siinä, millaisiin tulevaisuuksiin varaudumme”

Eetu Pilli-Sihvola toimii yksikönpäällikkönä liikenteen uudet palvelut -yksikössä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa. Pilli-Sihvolan johtaman yksikön vastuulla ovat…

Tagit: ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design