Liikennejärjestelmän digitalisaatio haastaa

01/10/2015 / 0 kommenttia / Tagit : , ,

Teknologiateollisuuden mukaan tieto- ja viestintäteknologia on viimeisen 15 vuoden aikana ollut maamme merkittävin talouskasvun lähde. Puolet työn tuottavuuden noususta ja lähes samansuuruinen osuus kokonaistuotannon kasvusta ovat olleet ICT-pohjaista. ICT:tä on verrattu aiempiin ns. yleiskäyttöisiin teknologioihin, kuten sähköön. ICT:n vaikutukset ulottuvat useille vuosikymmenille ja monien arvioiden mukaan nämä vaikutukset ovat vasta alkuvaiheessaan.

Niin ovatkin, mutta olemme jo muutoksen kiihtyvässä vaiheessa.

ICT ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan lukuisa joukko muitakin teknologioita sekä uusia toimintamalleja, jotta digitalisaation potentiaaliset hyödyt realisoituvat. Digitalisaatio on muutakin kuin tietotekniikkaa: sitä pitää soveltaa fiksusti ja yhdistää muuhun teknologiaan. Digitaaliseen toimintaan ja palveluun tarvitaan mielekäs sisältö ja tuotantoprosessi.

Digitalisaation muassaan tuoma automaatio tulee vähentämään suorittavan työn määrää. Tällöin korvaavat työpaikat syntyvät palveluihin, operaattorityyppisiin tehtäviin, huoltoon ja kunnossapitoon. Digitalisaation radikalisoi myös liiketoiminnan. Erilaiset välitys- ja tukkukerrokset vähenevät, kun yritykset – myös pienet ja keskisuuret – voivat liittyä suoraan kuluttaja- ja B2B- markkinoiden rajapintoihin.

World Economic Forum (WEF) arvioi, että Suomi on digitalisaatiossa EU:n kärjessä, perustaen arvionsa Eurostatin tietoihin. Suomalainen ICT-teollisuus on edelleen suhteellisesti mitattuna erittäin kilpailukykyistä. Suomalaiset yritykset ovat pääsääntöisesti hyviä soveltamaan tietotekniikkaa ja keskimäärin kansalaisilla on hyvät tietotekniset perusvalmiudet. Silti vertailut osoittavat, että nimenomaan tietotekniikan soveltamisessa yritykset ja hallinto ovat heikompia kuin odottaisi.

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu eri liikenne- ja liikkumismuotojen infrastruktuureista, kulku- ja kuljetusvälineistä, niiden käyttäjistä, palveluntuottajista ja järjestelmää ohjaavasta ja valvovasta hallinnosta. Kun liikennejärjestelmä digitalisoituu, se kattaa kaikki järjestelmän osat ja toimijat – ei vain joitakin osia. Ja kaikki nämä osat ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa.

Digitalisoituminen ei ole pelkästään passiivinen prosessi, vaan siihen voidaan aktiivisesti vaikuttaa ja sitä voidaan kiihdyttää. Mutta digitalisoituminen ei tule myöskään olemaan täysin hallittua ohjaustoimenpiteistä huolimatta.

Liikennejärjestelmän digitalisaatiossa kaikki edellä luetellut järjestelmän osat tulevat integroitumaan tiiviimmin liikenteen ”meta-järjestelmään”. Omaa menestystämme digitalisaation polulla tulee mittaamaan ketteryytemme ja taitomme soveltaa, luovuutemme ja kykymme panna toimeen, sinnikkyytemme ja tarmomme skaalata pilotit ja hankkeet käytänteiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Hienot ohjelmat ja strategiat auttavat, mutta ne ovat vasta alku.

Kirjoittanut: Pekka Leviäkangas, TkT, dosentti
Kuva: D Sharon Pruitt

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
04syys

Vireyttä kaikkiin kuljetusmuotoihin

Kuljettajan vireys vaikuttaa keskeisesti kuljetusten turvallisuuteen. Käynnissä on hanke, jonka tavoitteena on tuottaa nettiin ilmainen sovellus…

Tagit: , ,
03elo

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat: Tieto lisää turvallisuutta

Tutkinta perustuu pitkäjänteiseen työhön Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat toimineet Suomessa kohta jo 50 vuotta. Toiminta tuli lakisääteiseksi…

Tagit: , ,
05kesä

Tarkkaamattomuus moninkertaistaa onnettomuuteen joutumisen riskin

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä on nouseva liikenneturvallisuusongelma. Euroopan komissio on arvioinut, että Euroopan teillä tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa 10–30 prosentissa…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design