”Liikenneala pitäisi nähdä eri tieteenalojen temmellyskenttänä”

18/03/2016 / 2 kommenttia / Tagit :
Sinikka Hartonen
Työ
Kehitysjohtaja, Liikennevirasto
Ura
Ennen Liikennevirastoa Sinikka on työskennellyt Merenkulkulaitoksessa alusliikennepalveluiden parissa. Työhistoriasta löytyy myös kokemusta ilmailun puolelta lennonvarmistuksen saralta sekä useampi vuosi työskentelyä merellä.
Koulutus
Kauppatieteiden maisteri (pääaine strategiatutkimus, sivuaine rahoitus) ja merikapteeni
Vapaa-aika
Vapaa-aikanaan Sinikka liikkuu, lukee ja laiskottelee. Ulkona liikkuminen on energian lähde, ja kirjat puolestaan viihdyttävät ja opettavat. ”Laiskottelemaan olen opetellut iän myötä”, Sinikka kertoo. ”Joskus täytyy vain olla ja levätä.”
Kulkutottumukset
Työmatkat Lappeenrannassa Sinikka kävelee ja Pasilaan hän kulkee junalla. Oma autokin on, mutta siitä luopuminen on ollut mietinnässä.

Sinikka Hartonen työskentelee Liikenneviraston kehitysjohtajana. Hänen työpisteensä sijaitsee Lappeenrannassa, mutta työtehtävät kuljettavat muutaman kerran viikossa Pasilaan. ”Monet kokoukset hoituvat nykypäivänä videon välityksellä, mutta usein on sellaisia tapaamisia, joihin on järkevää osallistua paikan päällä”, Sinikka kertoo.

Parasta Hartosen mielestä hänen työssään on mahdollisuus tehdä, nähdä ja kokea uusia asioita fiksujen ja idearikkaiden ihmisten kanssa. Kehitysjohtajan tehtävä on näköalapaikka Liikenneviraston laajaan tehtäväkenttään mm. johtoryhmätyöskentelyn kautta. ”Lisäksi joudun ja saan sukeltaa tarkemmalla tasolla vetovastuullani olevan strategia-toiminnon asioihin”, Sinikka kuvailee.

Liikennevirastossa kehitysjohtaja johtaa pääjohtajan esikuntaan sijoittuvaa strategia-toimintoa. Toiminto vastaa Liikenneviraston strategiatyöhön, asiakkuuksien hallintaan, T&K-toimintaan ja kansainvälisiin asioihin liittyvistä ohjaus- ja koordinaatiotehtävistä.

”Työskentelemme näiden laaja-alaisten asioiden parissa 6 hengen tiimin voimin. Oma tehtäväni on ohjata ja sparrata sekä mahdollistaa asioiden sujuminen siten, että kullakin on hyvät edellytykset onnistua omassa työssään”, Sinikka kertoo.

Merenkulkua ja kauppatieteitä

Hartonen on lähtöisin Keravalta. Hän on aina halunnut lähteä merille, joten merikapteeniopinnot Kotkassa olivat luonteva valinta. Maihin jäätyään Sinikka opiskeli töiden ohessa kauppatieteitä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Peliteoria, tulevaisuustyö ja johtaminen saivat hakeutumaan nimenomaan strategiatutkimuksen pariin. Myös matematiikka kiinnosti, minkä vuoksi strategiatutkimukseen liittyvä analysointi ja tilastollinen ote houkuttelivat.

Sivuosumat ovat kehittämisen suola

Kehittämistyössä Hartosta kiinnostaa sen haasteellisuus. Tärkeää on osata seuloa, mitä olemassa olevaa kannattaa säilyttää, mitä pitää kehittää ja mikä olisi jotain aivan uutta, jota voisi kokeilla. Suola kehittämisessä ovat Sinikan mielestä ”sivuosumat” – on loistavaa, kun kehitys- ja tutkimustyössä nousee esiin täysin yllättäviä asioita.

Hartonen odottaa mielenkiinnolla, miten liikenne ja liikkuminen kehittyvät tulevaisuudessa. ”Automaatio ja robotisaatio tulevat varmasti muuttamaan liikennettä. Itse ajaminen muuttunee jossain vaiheessa nykypäivän rutiinista kokemukseksi. On myös jännittävää seurata, miten liikenteen palveluistuminen etenee, ja millaisia palveluita digitalisaation myötä kehittyy.”

Sinikka haluaa viestittää nuorille, että liikennealalla riittää tehtävää eri alojen edustajille. ”Liikenneala pitäisi nähdä eri tieteenalojen temmellyskenttänä. Esimerkiksi MaaS eli liikkuminen palveluna vaatii toisaalta käyttäytymistieteilijöitä tutkimaan liikkujien käyttäytymisen muutosta mutta myös kauppatieteilijöitä pohtimaan ansaintalogiikoita”.

Sinikan mukaan liikennesektoria pitäisikin tehdä tunnetuksi loistavana soveltamiskohteena, jotta eri alojen tutkijat kiinnostuisivat siitä ja toisivat omaa osaamistaan alan kehittämiseen.

Kirjoittanut: Outi Vartiainen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

2 kommenttia

  1. veikko hintsanen

    Hyvä huomio: ”Esimerkiksi MaaS eli liikkuminen palveluna vaatii toisaalta käyttäytymistieteilijöitä tutkimaan liikkujien käyttäytymisen muutosta mutta myös kauppatieteilijöitä pohtimaan ansaintalogiikoita”.

    Tuon lisäksi tulisi meillä paneutua vakavasti syihin, miksi meidän sijoitus World Bankin LPI:ssä on laskenut niin rajusti , ja sen lisäksi miksi ketään kiinnosta ottaa koppia Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportista 6/2013, jossa todetaan Suomen logististen kustannusten olevan kaksinkertaiset verrattuna kilpailijamaihin

    Ja kerätty tieto tulisi integroida ja muuttaa nykyisiä tavoitteita tarvittavilta osin, vastaamaan realistisia tulevaisuuden liikenneolosuhteita, joista mm ilmaston ja vesistön lämpenemisen vaikutukset mm vesiliikenteen uusiin mahdollisuuksiin on otettava huomioon myös valtion infra hankkeissa ja kalusto kehittämishankkeissa

    http://e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan2015/05%20Arctic%20logistics,%20Shipdesign%20and%20Energy%20efficience%20in.pdf

    Onko eräänään syynä tähän karmeaan logistiikan kustannustasoon ja maassa harjoitettuun akateemiseen , yksipuoliseen ja puutteelliseen tutkimukseen se että maan tutkimus toiminnassa on unohdettu ja valtion taholta ei ole tuettu sitten LVM strategia selvityksen 1/ 2007 jälkeen mitään tutkimuksia tai hankkeita jotka saattaisivat tukea niitä tavoitteita niin ilmasto energia kuin taloudellisuuden kannalta , joihin LVM vuoden 2030 tavoitteet em raportin mukaan sivulla 31 tavoitteeksi asetetaan:

    ”Rautatie-ja vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi. ”

    Vesiliikenteen osalta tämä tavoite on totaalisesti jätetty huomiotta kaikissa analyyseissä raporteissa ja valtio budjeteissa sitten vuoden 2010 .

    Tämä siitäkin huolimatta vaikka EU .ssa tehtiin liikennestrategia vuonna 2011 jossa edellytettiin samaa vesiliikenteeseen siirtymisen kehityssuuntaa.

    http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en.htm

  2. veikko hintsanen

    Olen samaa mieltä otsikon kanssa.

    Nyt liikenne ja sen kehittäminen on lobbareitten temmellyskenttä -erityisesti eduskuntaan päin..

    Jossa voittajiksi Suomessa julistettiin jo 2000 ensimmäisen vuosikymmenen lopulla , KTM raportti no 16/2007 mukainen liikenne tavoite

    : ”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”

    Mikä käytännössä on tarkoittanut noin 2,5 miljardin vuotuista panostusta ainoastaan maamme maantie ja raideliikenne kehittämisiin

    Ja jossa on totaalisesti jätetty niin ilmasto, energia ja taloudellisuus infra kehittäminen ja vertailut muualla tapahtuvaan vesiliikenne tasoon ja kehittämisiin, tekemättä siten näkökohdat vesiliikenteen osalta kokonaisvaltaisesti käsittelemättä .

    Meriliikenne ja merenkulkuklusteri on kyllä hyvässä hapessa mutta sisävesiliikenne ei . Ja siitä kärsii koko maan logistiset kustannukset. Myytit jylläävät . Ei tieto.

    http://e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan2015/05%20Arctic%20logistics,%20Shipdesign%20and%20Energy%20efficience%20in.pdf

    Eli maamme vesiliikenteen kehittämistä on pidetty pelkkien myyttien avulla pois tutkimuksen ja innovaatiokehittämisen piiristä .

    Voidaan todeta että LVM /liikennevirasto ovat siten toimineet ja tuottaneet yksipuolista tietoa (minkä myös oikeuskansleri on todennut raportissaan 15.4.2014) eduskunnassa hyväksyttyjen siltarumpu ja metsäteollisuuden tavoitteiden mukaisesti :ns ”Suomi on saari” strategiaan , mikä sinänsä on mm EU liikennestrategiaa yksipuolisesti tulkitseva ja sen vesiliikenne osuudesta täysin vastakkainen ja siitä poikkeava

    http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en.htm

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
15kesä

”Liikenteen automatisointiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja rahoitusta”

Rauno Heikkilä toimii professorina ja tutkimusyksikön johtajana Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa Rakenteet ja rakentamisteknologia -tutkimusyksikössä. Parasta…

Tagit: , , ,
27huhti

”Liikenteen murros ja kestävä kehitys tarvitsevat tutkimusta tuekseen”

Alina Koskela työskentelee Liikennevirastossa projektipäällikkönä Aurora-hankkeessa, jossa rakennetaan valtatie 21:n yhteyteen arktista älyliikenteen testausekosysteemiä. ”Mielenkiintoisinta työssäni…

Tagit: , , ,
05huhti

”Kestävä liikenne on Suomen tilaisuus marssia maailman eturiviin”

Arto O. Salonen johtaa tutkimushanketta, jossa selvitetään uudenlaisten liikkumispalveluiden mahdollisuuksia. ”Ihmisten liikkumistarpeet täytyy pystyä turvaamaan vähemmällä…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design