Anna Schirokoff esitteli TATSU-ohjelmaa virastojen väelle.

Hallinnonala puhaltaa yhteen hiileen liikenteen tutkimushankkeissa

09/11/2016 / 0 kommenttia / Tagit : , , , , ,

Liikenteen hallinnonalalla on käynnissä monenlaisia yhteishankkeita muun muassa liikenteen automaation ja liikenneturvallisuuden saralla.

Pohjoismainen yhteistyö kukoistaa talvimerenkulussa

Markus Karjalainen Liikennevirastosta ja Jorma Kämäräinen Trafista muistuttavat, miksi Suomessa todella kannattaa panostaa talvimerenkulkuun: Merenkulku on elintärkeää Suomen taloudelle. Noin 85 % ulkomaankaupasta kulkee meriteitse ja normaalina jäätalvena valtaosa Suomen satamista on jään saartamia. Jäänmurtajat avustavat kauppa-aluksia monin tavoin turvaten niiden kulun myös sydäntalvella. ”Talvimerenkulkujärjestelmä takaa meriliikenteen ympärivuotisen turvallisuuden ja sujuvuuden”, summaa Kämäräinen.

Suomi tekee talvimerenkulun saralla yhteistyötä Viron ja Ruotsin sekä muiden Pohjoismaiden kanssa. Liikennevirasto ja Trafi toimivat yhteistyössä Suomen edustajina.  Suomen, Ruotsin ja Viron yhteiset WINMOS-hankkeet edistävät ja kehittävät talvimerenkulkua ja jäänmurtoa. Yhteistyöllä on pitkät perinteet, sillä Suomen ja Ruotsin merenkulkuviranomaiset ovat tehneet yhteistyötä jo 70-luvun alusta lähtien. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet muun muassa alusten jääluokkamääräykset, joista on käytännössä tullut kansainvälinen standardi alalla.

Vuonna 2010 siirryttiin hankkeiden yhteisrahoitukseen. ”Yhteiset tutkimusaiheet ovat liittyneet muun muassa jääluokkasääntöjen kehitystyöhön, jääkartoituksen kehittämiseen ja talvimerenkulun sujuvuuden parantamiseen” Kämäräinen sanoo.

Turvallinen liikenne 2025 toteuttaa monipuolista liikenneturvallisuustutkimusta

Turvallinen liikenne 2025 –tutkimusohjelmaa voisi luonnehtia liikenneturvallisuustutkimuksen yhteistyöfoorumiksi. Ohjelmassa on mukana viranomaisia, kuntia ja yrityksiä. Liikenteen hallinnonalalta mukana ovat olleet Liikennevirasto, Trafi ja LVM. Ohjelmaa koordinoi VTT.

”Ohjelmassa on tähän mennessä tutkittu muun muassa älyliikenteen turvallisuutta, ajoneuvokannan uudistumisen vaikutuksia turvallisuuteen sekä tienpidon toimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia”, kertoo Arja Toola Liikennevirastolta. Syksyisin pidettävässä vuosikokouksessa konsortion jäsenet ehdottavat ajankohtaisia liikenneturvallisuusaiheita, joiden pohjalta VTT valmistelee ehdotuksen seuraavan vuoden projekteista.

TATSU – Tieliikenteen automatisoinnin etenemissuunnitelma ja toimenpideohjelma 2016–2020: Suomi automaation eturintamaan

TATSU-ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta yksi johtavista automatisoidun tieliikenteen hyödyntäjistä. ”Tähtäämme siihen, että Suomessa on hyvät edellytykset kehittää, kokeilla ja ottaa käyttöön automatisoitua tieliikennettä”, Anna Schirokoff Trafista kertoo.

Ohjelmassa määritellään ja toteutetaan toimenpiteitä automaattiajamisen edistämiseksi ja mahdollistamiseksi Suomessa. TATSU keskittyy tieliikenteen automaatioon ja tarvittaviin julkisen sektorin toimiin. Ohjelmassa ovat mukana Liikennevirasto, Trafi, Viestintävirasto ja LVM. Ohjelmassa on panostettu hallinnonalan toimijoiden väliseen keskusteluun ja vuorovaikutukseen.

”Tällä hetkellä ollaan menossa siinä, että Liikennevirasto ja Trafi ovat organisaatioidensa sisällä jakaneet vastuut toimenpiteistä. Kokeiluhankkeet, kuten NordicWay ja SOHJOA, ovat parhaillaan käynnissä”, Schirokoff sanoo.

Ohjelmassa myös suunnitellaan parhaillaan hallinnonalan yhteistä t&k-ohjelmaa automaatiossa. Lisäksi keskustellaan yhteistyömahdollisuuksista muiden Pohjoismaiden kanssa.

NordicWay: Keskustelevat ajoneuvot

NordicWay on yhteispohjoismainen hanke tieliikenteen häiriötiedon välittämisestä matkapuhelinverkossa.

”Automaattiset ajoneuvot tarvitsevat tietoa ympäristön tapahtumista ja mahdollisista vaaratilanteista jo ennalta. Vastaavasta tiedosta voivat hyötyä kuljettajat jo nyt”, sanoo Ilkka Kotilainen Liikennevirastosta.

Mukana hankkeessa ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Osallistujamailla on yhteinen tarve löytää kustannustehokas ratkaisu kerätä ja välittää tietoa olosuhteista nopeasti autoilijoille. Yhteisiä haasteita ovat pitkät etäisyydet ja vähäiset liikennemäärät. ”Tavoitteenamme on palveluiden yhteentoimivuus maiden välillä”, kertoo Kotilainen.

Kullakin maalla on käynnissä oma kokeilu. Suomen Coop -kokeilun toteuttavat HERE, Liikennevirasto ja Trafi. ”Kokeiluun voi osallistua rekisteröitymällä palveluun (www.infotripla.fi/coop) ja lataamalla mobiilisovelluksen Android –älypuhelimeen”, Kotilainen vinkkaa. Uudet testikäyttäjät toivotetaan ilolla tervetulleiksi.

Aurora – arktinen älyliikenteen testausekosysteemi

Aurora-hankkeen tarkoituksena on luoda Tunturi-Lapin alueelle kansainvälisesti ainutlaatuinen arktinen älyliikenteen testausekosysteemi. ”Testausympäristö Snowbox haastaa automaattiautojen ja älyliikenteen laitteistot ja palvelut Suomen äärimmäisillä sää- ja keliolosuhteilla”, kuvailevat Alina Koskela Liikennevirastosta ja Janne Miettinen Ilmatieteen laitokselta.

Hankkeessa perusparannettavan valtatie 21:n yhteyteen rakennetaan monitasoinen kokeiluympäristö. Kokeiluympäristö mahdollistaa automaattiautojen ja älyliikenneratkaisujen testauksen niin suljetuilla testiradoilla kuin normaaliliikenteen seassa. ”Viranomaiset ja yksityiset yritykset voivat hyödyntää kokeiluympäristöä testaustarpeisiin, kokeiluihin ja pilotteihin,” sanoo Koskela.

Käynnissä on myös Ylläs MaaS -kokeilu, jossa kokeillaan uusia liikkumisen palveluratkaisuja Ylläksellä haja-asutusalueen ja turismin tarpeet huomioiden. Kaksivaiheinen kokeilu toteutetaan vuosina 2016 – 2017. ”Samaan aikaan tehdään myös porovaroituskokeilu, jossa tienkäyttäjät välittävät varoituksia poroista tiellä muille tienkäyttäjille matkapuhelinverkkoa hyödyntäen”, Koskela kuvailee.

Aurora-hanke toteutetaan yhteistyössä viranomaisten ja yksityisten yritysten kanssa. Aurora-verkostossa on mukana jo 30 potentiaalista testaajaa ja jäseninä on niin korkeakouluja, viranomaisia kuin yksityisiä yrityksiä. Liikenteen hallinnonalalta mukana Aurora-hankkeessa ovat Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos ja LVM.

Ilmatieteen laitos tuo Aurora-hankkeeseen oman osaamisensa kelin ja sään tiimoilta. IL tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Esimerkiksi suomalaisille tienkäyttäjille Ilmatieteen laitos tuottaa muun muassa hälytyksiä huonoista keliolosuhteista ja tietöistä. Ilmatieteen laitoksella on kattava sääasemaverkosto ja 10 säätutkaa, jotka keräävät säätietoa Suomen alueelta.

Miettinen kertoo, että nykyiset autot mittaavat jo useita säähän liittyviä parametreja, kuten lämpötilaa, sademäärää ja liukkautta. ”Tulevaisuudessa autoissa on entistä enemmän erilaisia sensoreita, joten havaintoja tien päältä saadaan vielä paljon nykyistä enemmän.” Joukkoistamisen kautta voidaan kerätä myös kansalaisten havaintoja säästä ja olosuhteista.

Lue lisää:

Tutustu edellä esiteltyihin hankkeisiin lähemmin lukemalla aiheista tehdyt esitykset.

Talvimerenkulun pohjoismainen yhteistyö

Talvimerenkulku

Tatsu ja NordicWay

Aurora/Ilmatieteen laitos

Aurora

 

Kirjoittanut: Outi Vartiainen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat kirjoitukset

// Kaikki
23marras

Keskiössä turvallinen, tehokas ja ympäristöystävällisempi talvimerenkulku

Keskustelua ilmaston lämpenemisestä käydään jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Tulevien talvien jääpeitteen määrää ja talvisia olosuhteita on kuitenkin…

Tagit: ,
26loka

Talvimerenkulun tutkimus ja jääluokkasäännöt turvaavat laivoja ja ympäristöä

Ilmaston lämpeneminen on vähentänyt Itämeren vuotuisen jääpeitteen laajuutta mutta ei ole helpottanut talvimerenkulun olosuhteita. Kauppalaivojen jäissä…

Tagit: , , , , ,
17loka

Arktisen alueen aktiviteetit vaativat materiaaleilta paljon

Toiminta maapallon pohjoisella arktisella alueella lisääntyy vauhdilla ilmastonmuutoksen seurauksena. Jään sulaminen ja jääpeitteen ohentuminen antavat mahdollisuuden…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design