”Fyysisen infran rakentajia ja materiaalitekniikan osaajia tarvitaan tulevaisuudessakin”

29/06/2016 / 0 kommenttia / Tagit : ,
Terhi Pellinen
Työ
Professori, rakennustekniikan laitos, Aalto-yliopisto.
Ura
Aalto University, 2010 -

Helsinki University of Technology, 2006-2010

Purdue University, USA, 2001-2006

Technical Research Centre of Finland (VTT), 1996-1997

Advanced Asphalt Technologies, LP, USA, 1993-1996

Strategic Highway Research Program (SHRP), USA. 1993-1994

Technical Research Centre of Finland (VTT), 1990-1992

Asfaltti-Haka, 1985 -1989
Koulutus
Jatko-opinnot päällystetekniikassa ja tohtorin väitös (Ph.D) 2001 ASU:sta sekä opintoja Marylandin yliopistossa. Väitöskirjan aihe oli “Investigation of the use of dynamic modulus as an indicator of hot-mix asphalt performance”. 

Arizona State University, USA, 1999-2001, jatko-opintoja

University of Maryland, USA, 1997-1999, jatko-opintoja

Oulun yliopisto, rakennusinsinöörin diplomi-insinöörin tutkinto 1985 
Vapaa-aika ja liikkuminen
Terhi kertoo aloittaneensa uudelleen golfin pelaamisen. ”Yhdysvalloissa asuessani pelasin 14 vuotta, mutta sitten Suomeen tullessa se jäi. Nyt olen taas innostunut pelistä”, Terhi sanoo. Golfkentälle tai harjoittelemaan ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla, joten oma auto on harrastuksessa välttämätön. Työmatkat Terhi kulkee omalla autolla välillä hiljaisuutta ja välillä musiikkia kuunnellen.

Terhi Pellinen työskentelee Aalto-yliopistossa professorina rakennustekniikan laitoksella.

Pellinen nimitettiin TKK:lle 2006 tietekniikan professorin virkaan, jossa tehtävänä oli opettaa ja tutkia teiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa sekä ylläpitoa. Pellinen on professuurinsa aikana uudistanut opetusta, opettanut kaikkia tietekniikassa tarjottuja kursseja ja ohjannut ja valvonut liki 60 diplomityötä, joiden aihealueet ovat vaihdelleet liikenneturvallisesta tieympäristöstä ja automaattisesta rakentamisesta bitumin reologian tutkimiseen.

Oma osaaminen siirtyy eteenpäin opetuksen kautta

Pellinen on pätevöitynyt teollisuudessa tekemänsä työuran kautta asfalttipäällysteiden eli bitumisten materiaalien materiaalitekniikkaan. ”Tätä osaamista olen edelleen kehittänyt jatko-opintojen avulla ja nyt siirrän sitä opetuksen kautta eteenpäin opiskelijoilleni”, Terhi kertoo.

Pellinen kollegoineen on Aalto-yliopiston opinto-ohjelmien uudistuksen myötä jakanut liikenne- ja tietekniikan opetuksen selkeästi ns. ”soft and hard engineering” -osioihin. Muutosta on edistänyt tietekniikan opetuksen henkilöresurssien väheneminen kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Pellinen itse keskittyy jatkossa ”hard engineering” -opetukseen, eli materiaalitekniikkaan ja tien rakenteelliseen mitoitukseen.

”Annamme jatkossa kapea-alaisempaa, mutta toivottavasti teoreettisesti syvemmälle menevää koulutusta”, Pellinen kuvailee.

Materiaalitutkimus vei mennessään

Pellinen on kotoisin eteläisestä Suomesta. Ennen akateemista uraansa hän työskenteli 11 vuoden ajan teollisuudessa, muun muassa päällysteiden materiaalitutkimuksen ja urakoinnin parissa sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

Halu tehdä uusia asioita, ja halu ymmärtää miten ja miksi saavat Pellisen innostumaan tutkimuksesta ja kehittämisestä. Hän opiskeli rakennustekniikkaa, mutta työtehtävät veivät vähitellen materiaalitutkimuksen pariin.

”Bitumi ja siitä tehtävä asfaltti ovat oma hyvin kapea erityissektorinsa, jossa ei ole kovin paljon tutkijoita maailmanlaajuisestikaan,” Terhi kertoo. Ala on ollut myös hyvin miesvaltainen, mutta nykyään Pellinen tapaa konferensseissa jatko-opiskelijoina yhä useammin naisia, jotka tekevät materiaalitukimusta ja mallintamista.

Käytännön kokemus antaa perspektiiviä tutkimusmaailmaan

Kahdenkymmenen vuoden akateemisen uransa aikana Pellinen on huomannut selkeän muutoksen yliopistomaailmassa. Kun hän haki tietekniikan professorin virkaa vuonna 2006, valittavalta henkilöltä vaadittiin erityisesti käytännön kokemusta, jota Pellisellä nimenomaan on. ”Tämä pitkä työkokemus on antanut hyvin erilaista osaamista ja perspektiiviä verrattuna moniin kollegoihin, jotka ovat olleet yliopistolla koko työuransa”, Terhi huomauttaa.

Nykyään käytännön kokemusta ei samalla tavalla arvosteta. Ainoa tapa menestyä akateemisella uralla on tehdä jatko-opinnot heti maisteritutkinnon jälkeen, alkaa julkaista jatko-opintojen aikana ja jatkaa sitten saman tien tutkijanuralla, ensin post doc -tutkijana ja sitten kenties apulaisprofessorina jossain päin maailmaa. ”Määrälliset mittarit ovat tullet arvottamaan myös akateemista työtä, eli ”publish or perish” on tullut meillekin”, Terhi sanoo.

Poikkitieteellisyys synnyttää jatkuvasti uutta

Liikennesektori on Pellisen mukaan mitä poikkitieteellisin tutkimusala. Materiaalitekniikan, matematiikan, kemian, fysiikan, automaation ja tietotekniikan sovellukset ovat loputtomia.

”Olen jatko-opiskelijoitteni avulla tuonut uutta ulottuvuutta omaan tutkimukseeni lisäämällä kemian osuutta materiaalitutkimuksessa täydentämään materiaalien mekaanisten ominaisuuksien tutkimista”, Terhi kertoo.  ”Olemme myös sähkötekniikan korkeakoulun kanssa tehneet tiivistä tutkimusyhteistyötä geofysiikaalisten, ainetta rikkomattomien mittausten kehittämiseksi päällysteiden laadunvalvontaan.”

Nämä uudet tutkimusalueet antavat mahdollisuuden innovointiin ja oman osaamisen laajentamiseen, sekä vastavuoroisesti oman tietopääoman siirtoon jatko-opiskelijoille, Pellinen toteaa. Poikkitieteellisyys toteutuu näin kirjaimellisesti ja synnyttää toivottavasti myös jotain tieteellisesti uutta tietoa.

Yhteiskunnan muutokset heijastuvat niin liikenteeseen kuin koulutusmaailmaankin

Pellinen näkee muutokset liikenteessä ja sen palveluissa osana maailmanlaajuista yhteiskunnallista murrosta. Kaupungistuminen ja liikennemuotojen muutos sekä liikenteen voimakas kasvu ja ruuhkautuminen ovat tuoneet mukanaan uudenlaisia ongelmia.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat luonnollisesti myös koulutusmaailmaan. Teiden rakentamisen väheneminen viime vuosikymmeninä ja painottuminen hoitoon ja ylläpitoon on selkeästi vähentänyt tarvetta tietyntyyppiselle koulutukselle.

Pellinen huomauttaa, että liikennesektori kaipaa edelleen fyysisen infran rakentajia ja materiaalitekniikan erityisosaajia. ”Tällaiset erityisosaajat pystyvät vahvan fysiikkaan ja kemiaan perustuvan teoriaosaamisen pohjalta kehittämään väylärakentamista sekä päällystealaa. Heitä tarvitaan myös viemään niitä eteenpäin, sekä tuottamaan uutta tietoa ja osaamista”, Terhi sanoo.

”Fyysisen infran rakentajat ja materiaalitekniikan erityisosaajat ovat jatkossa paljon vartijoina ympäristön kuormituksen ja ihmisen terveydelle turvallisten materiaalien ja lisäaineiden käytön sallimisen näkökulmasta”, hän lisää.

 

Kirjoittanut: Outi Vartiainen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
08marras

”Digitalisaation hyödyt eivät toteudu ilman avaraa näkökulmaa”

Jouni Lappalainen on erikoistunut merenkulun turvallisuuteen, ja on perehtynyt aiheeseen niin tutkijan kuin virkamiehenkin ominaisuudessa. Merenkulun…

Tagit: , ,
11syys

”Kokonaisuuksien ymmärtäminen on entistä tärkeämpää”

Nils-Olof (Olle) Nylund työskentelee VTT:llä liikenteen energiankäytön tutkimusprofessorina. Nylundin erikoisalaa liikennetutkimuksen parissa on ajoneuvo- ja polttoainetekniikka….

Tagit: ,
21elo

”Tutkimustiedolla on keskeinen rooli siinä, millaisiin tulevaisuuksiin varaudumme”

Eetu Pilli-Sihvola toimii yksikönpäällikkönä liikenteen uudet palvelut -yksikössä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa. Pilli-Sihvolan johtaman yksikön vastuulla ovat…

Tagit: ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design