”Aito tutkimus on riskibisnestä”

24/04/2015 / 0 kommenttia / Tagit : ,
Pekka Leviäkangas
Työ
Johtava tutkija VTT:llä, tutkimusprofessori Oulun yliopistossa.
Ura
Pekka on urallaan toiminut konsulttina ja tutkijana yrityksissä ja viranomaistehtävissä, mm. Jaakko Pöyryllä, VR:llä ja Liikennevirastossa, joka tuolloin oli nimeltään Tiehallinto.
Koulutus
Tekniikan tohtori. Perusopinnot olivat rakentamistaloutta. Pekka jatkoi väitöskirjatyön kautta tuotantotalouteen ja talouteen yleensäkin. Lisäksi hänellä on rannikkolaivurin tutkinto.
Vapaa-aika
Enimmäkseen Pekka viettää lupsakkaa perhe-elämää. Myös musiikki on lähellä sydäntä. ”Soitan ja laulan, johon muu perhe suhtautuu hymyillen ja ymmärryksellä,” Pekka kertoo. ”Yritän kuntoilla, mutta sitä teen aivan liian vähän.” Patikkamatkoja pohjoiseen Pekka tekee pari kertaa vuodessa, ja niitä retkiä hän odottaa innolla joka kerta.

Pekka Leviäkangas valmistelee ja toteuttaa työssään tutkimushankkeita, joilla on merkitystä sekä Suomen että liikennealan kannalta. ”Myös globaali vaikuttavuus on nykyisin hankkeissa oleellista. Paikallisuus on osa laajempaa kokonaisuutta, joka meidän tulisi aina muistaa,” Leviäkangas toteaa.

Leviäkangas työskentelee VTT:llä johtavana tutkijana ja Oulun yliopistossa tutkimusprofessorina. ”Parasta työssäni ovat fiksut ja viisaat ihmiset, joiden kanssa on etuoikeus työskennellä ja olla tekemisissä – tämä tarkoittaa sitä, että joka päivä on mahdollista oppia jotain uutta,” sanoo Leviäkangas.

Oulun kasvatti kannustaa nuoria kansainvälisyyteen

Leviäkangas on kotoisin Oulusta, jossa hän myös asuu tällä hetkellä. Leviäkangas liikkuu enimmäkseen polkupyörällä, toisinaan myös vanhalla volvolla ja lentokoneella. Lisäksi Leviäkangas on ihastunut potkukelkkailuun ja haluaisi levittää sen ilosanomaa kaikkiin Suomen lumisiin kaupunkeihin. ”Potkukelkka on kertakaikkisen mainio liikenneväline. ”Potkuttelen” vapaa-ajalla joka talvi vaimon kanssa – viimeksi meren jäällä Oulun edustalla,” Leviäkangas kertoo.

Opiskelualaa miettiessään nuori Leviäkangas haaveili biofysiikasta ja astronomiasta, mutta sitten pitkään diplomi-insinöörin ammatissa toiminut ystävä kertoi toimenkuvista, joita tekninen koulutus mahdollistaisi. Leviäkangas otti ystävän neuvosta onkeensa, eikä ole katunut päätöstään.

Juuri nyt tulevia opintojaan pohtivia nuoria Leviäkangas kannustaa kovaan työhön ja erityisesti kansainvälisyyteen, vaikka kansainvälinen kilpailu onkin tiukkaa. Liikennealaa hän kuvailee moniulotteiseksi ja -kerroksiseksi kentäksi, josta löytyy jokaiselle kiinnostava näkökulma.

”Liikennealaan liittyy esimerkiksi rahoitusta, vakuuttamista, hallintoa, kansalaistoimintaa, kansainvälistä sääntelyä ja palveluita,” Leviäkangas luettelee. ”Liikenne on osa jokaisen arkea ja tarjoaa uskomattoman skaalan mahdollisuuksia innovoida ja rakentaa kestävämpää maailmaa.” Hän muistuttaa lisäksi, että liikenne ja liikkuminen ovat myös high tech -ala, jossa moninaiset korkeat teknologiat saavat sovellusmahdollisuuksia.

Soveltava tutkimus on aidosti innostavaa

Leviäkankaan erikoisalaa liikennetutkimuksen parissa ovat tekniikan ja talouden liittymäkohdat sekä julkisella puolella että yritysten taloudessa.

Häntä innostaa teknistaloudellisessa tutkimuksessa nimenomaan tutkimustiedon sovellettavuus käytännön toimintaan ja päätöksentekoon. Soveltava tutkimus voi olla samalla myös teoreettisesti haasteellista ja tutkimuksen teorioita rakentavaa. ”Hyvin usein ”teoreettinen” ja ”käytännöllinen” halutaan erottaa toisistaan. Minä en usko sellaiseen alkuunkaan, en ainakaan tekniikan ja talouden osalta. Kun tietää, että tutkimuksella on aito kysyntä ja se vastaa todellisiin ongelmiin, on se myös innostavaa,” Leviäkangas sanoo.

Hyvä tutkimus on fiksusti rajattua, epäonnistumiset sallivaa ja jatkuvaa

”Liikkuminen on välittäjätoiminto,” toteaa Leviäkangas pohtiessaan liikennealan tulevaisuutta. Hän tarkentaa, että kotimarkkinoilla tulee katsoa aina liikkumisen asiakkaita, olipa kyse tavaroista tai palveluista. Kansainvälisesti ajatellen on hamuttava positiivisia vaihtotasevaikutuksia. Pelkästään rahan siirtäminen taskusta toiseen maan sisällä ei tuo Suomeen lisäarvoa.

Toinen huomionarvoinen asia Leviäkankaan mukaan on se, että liikkumisjärjestelmä on erittäin monitahoinen ja kompleksinen systeemi. Liian usein suomalainen kehittäminen on joko kaikkea syleilevää ja pinnallista, tai sitten yksittäisissä detaljeissa näpertämistä. ”Hyvän tutkimuksen ja kehittämisen A ja O on suunnittelu ja rajaus”, muistuttaa Leviäkangas.

Kolmanneksi pitää muistaa, että aito tutkimus on riskibisnestä. ”Ellei epäonnistuta varsin usein, on bisnes ymmärretty väärin.” Leviäkangas tähdentää myös, että tutkimus johtaa aina toiseen tutkimukseen – se pitää ymmärtää olennaisena yhteiskunnallisten ja kansainvälisten prosessien osana.

 

Kirjoittanut: Outi Vartiainen

Jaa

Facebook Twitter LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat

// Kaikki
26kesä

Älyliikenteen keinoin kohti käyttäjäystävällisempää ja tehokkaampaa liikkumista

Ilkka Kotilainen työskentelee Liikennevirastossa Liikkumisen palvelut ja älyliikenne – yksikössä projektipäällikkönä. Kotilaisen vastuulla on älyliikenteen ja…

Tagit: ,
15kesä

”Liikenteen automatisointiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja rahoitusta”

Rauno Heikkilä toimii professorina ja tutkimusyksikön johtajana Oulun yliopiston Teknillisessä tiedekunnassa Rakenteet ja rakentamisteknologia -tutkimusyksikössä. Parasta…

Tagit: , , ,
27huhti

”Liikenteen murros ja kestävä kehitys tarvitsevat tutkimusta tuekseen”

Alina Koskela työskentelee Liikennevirastossa projektipäällikkönä Aurora-hankkeessa, jossa rakennetaan valtatie 21:n yhteyteen arktista älyliikenteen testausekosysteemiä. ”Mielenkiintoisinta työssäni…

Tagit: , , ,

© 2014 Copyright Fintrip
Design and development: Nórr Design